Otsikko: Kristus ja Alankomaat (2)
Viestejä yhteensä: 14
Keskustelu aloitettu: 30.08.2007 14:20
Viimeisin viesti: 30.08.2007 15:58
Viestejä yhteensä: 14
Keskustelu aloitettu: 30.08.2007 14:20
Viimeisin viesti: 30.08.2007 15:58
 |
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:20
|
    |
En odota,että kukaan saisi tolkkua kirjoittamastani
palstasta. Mutta toivon että se innostaa ja edes vähän auttaa tutustumaan
Alankomaiden vaiheisiin.
Etenkin siinä vaiheessa, kun Kristuksen evankeliumi uudella tavalla tuota kansaa kosketti uskonpuhdistuksen aikaan, tuon maan historia on todella mielenkiintoista ja kertoo Jumalan ihmeellisestä johdatukesta kansojen vaiheissa.
Ei meidän siis tarvitse hätääntyä tänään, vaikka myrskyää. Taivashan on meren yllä, hallitsija sen.
Etenkin siinä vaiheessa, kun Kristuksen evankeliumi uudella tavalla tuota kansaa kosketti uskonpuhdistuksen aikaan, tuon maan historia on todella mielenkiintoista ja kertoo Jumalan ihmeellisestä johdatukesta kansojen vaiheissa.
Ei meidän siis tarvitse hätääntyä tänään, vaikka myrskyää. Taivashan on meren yllä, hallitsija sen.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:28
|
    |
Jatkan tällä palstalla sen miettimistä, miksi tuo kansa on
nyt niin suurin joukoin kääntämässä selkänsä Jumalalle.
Kerron ensin Willem I Oranialaisen murhasta. Aihe on erittäin julma, joten voit huoleti jättää lukematta tekstit, joissa on alussa varoituksena sana BALTHASAR
Kerron ensin Willem I Oranialaisen murhasta. Aihe on erittäin julma, joten voit huoleti jättää lukematta tekstit, joissa on alussa varoituksena sana BALTHASAR
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:37
|
|
Willemin murhaaja oli määrätietoinen ja pitkäjänteinen
hankkeessaan.
Ranskalainen Balthasar Gérard (1557-84) syntyi 11 henkiseen katoliseen perheeseen. Mutta ehkä uskonnon sijasta häntä innoitti syvä rakkaus ja kunnioitus kuningas Filip II kohtaan.
Hänen mielestään Willem oli pettänyt kuninkaansa, ja kun Filip II lupasi 1581 valtaisan 25,000 kruunun palkkion tämän surmaamisesta, Gérard näki tilaisuutensa tulleen.
Gérard liittyi Luxembourgin armeijaan,jota johti Peter Ernst I von Mansfeld-Vorderort. Hän toivoi, että pääsisi taistelutilanteessa lähelle Willemiä.
Kahden vuoden turhan odottelun jälkeen hän muutti suunnitelmaansa.
Ranskalainen Balthasar Gérard (1557-84) syntyi 11 henkiseen katoliseen perheeseen. Mutta ehkä uskonnon sijasta häntä innoitti syvä rakkaus ja kunnioitus kuningas Filip II kohtaan.
Hänen mielestään Willem oli pettänyt kuninkaansa, ja kun Filip II lupasi 1581 valtaisan 25,000 kruunun palkkion tämän surmaamisesta, Gérard näki tilaisuutensa tulleen.
Gérard liittyi Luxembourgin armeijaan,jota johti Peter Ernst I von Mansfeld-Vorderort. Hän toivoi, että pääsisi taistelutilanteessa lähelle Willemiä.
Kahden vuoden turhan odottelun jälkeen hän muutti suunnitelmaansa.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:50
|
|
Gérard lähti Luxembourgista ja meni Trieren jesuiittojen
puheille.
Itse katolinen kuningas oli sanonut, että Willem on "kristinuskoa vaivaava syöpäläinen, ihmiskunnan vihollinen" joka on surmattava.
Jesuiitat kuuntelivat hänen suunnitelmiaan ja neuvoivat häntä eteenpäin Parman prinssin luo.
Myös fransiskaanit ovat murhassa mukana. Isä Grey auttoi Gérardia Tournaissa ja tämä jätti sinne luostariin Parman prinssille laatimansa Willemiä koskevan kirjeen kopion.
Prinssi antoi Christoffel d' Assonleville tehtäväksi auttaa Gérardia ja ovela murhasuunnitelma kirjoitettiin oikein sulkakynällä paperille 11.4.1584
Itse katolinen kuningas oli sanonut, että Willem on "kristinuskoa vaivaava syöpäläinen, ihmiskunnan vihollinen" joka on surmattava.
Jesuiitat kuuntelivat hänen suunnitelmiaan ja neuvoivat häntä eteenpäin Parman prinssin luo.
Myös fransiskaanit ovat murhassa mukana. Isä Grey auttoi Gérardia Tournaissa ja tämä jätti sinne luostariin Parman prinssille laatimansa Willemiä koskevan kirjeen kopion.
Prinssi antoi Christoffel d' Assonleville tehtäväksi auttaa Gérardia ja ovela murhasuunnitelma kirjoitettiin oikein sulkakynällä paperille 11.4.1584
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:58
|
|
Vilpittömästi asiaansa uskova Gérard oli aikamoisten
roistojen parissa. Kohteliaasti käyttäytyen hän pyysi 50 kruunua hankkeeseensa,
mutta ei saanut Parman prinssiltä edes sitä.
Sunnuntaina, 8. heinäkuuta Gérard seisoskeli Willemin asunnon sisäänkåäynnin luona katsellen ovia, ikkunoita ja portaita. Vartija tuli epäluuloiseksi ja kysyi, mitä hän siellä tekee.
Gérard vastasi, ettei köyhänä ilman kenkiä ja huonoissa vaatteissaan kehtaa mennä vastapäätä olevaan kirkkoon sisälle.
Komeasti aseistettu vartija sääli köyhää, ja antoi tälle 50 kruunua.
Näillä rahoilla Gérard osti eräältä sotilaalta pitkän tinkimisen jälkeen kaksi pistoolia.
Kerrotaan, että kun tämä sotilas sitten kuuli, mitä näillä 50 kruunun pistooleilla oli tehty, hän teki itsemurhan.
Sunnuntaina, 8. heinäkuuta Gérard seisoskeli Willemin asunnon sisäänkåäynnin luona katsellen ovia, ikkunoita ja portaita. Vartija tuli epäluuloiseksi ja kysyi, mitä hän siellä tekee.
Gérard vastasi, ettei köyhänä ilman kenkiä ja huonoissa vaatteissaan kehtaa mennä vastapäätä olevaan kirkkoon sisälle.
Komeasti aseistettu vartija sääli köyhää, ja antoi tälle 50 kruunua.
Näillä rahoilla Gérard osti eräältä sotilaalta pitkän tinkimisen jälkeen kaksi pistoolia.
Kerrotaan, että kun tämä sotilas sitten kuuli, mitä näillä 50 kruunun pistooleilla oli tehty, hän teki itsemurhan.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:04
|
|
Heinäkuun 10 Willem nousi seurueineen portaita toiseen
kerrokseen, kun vanha welshiläinen kapteeni, Roger Williams, polvistui hänen
eteensä jossain asiassa.
Willem asetti ystävällisesti kätensä miehen pään päälle. Juuri silloin Gérard hyppäsi esiin varjosta ja ampui kolme laukausta Willemin rintaan.
Tämä lyyhistyi siihen paikkaan, ja hänen sisarensa, joka polvistui verta vuotavan Willemin vierelle kertoo tämän viimeisten sanojen olleen
"Mon Dieu, ayez pitié de moi et de mon pauvre peuple"
Jumalani, armahda minua ja onnetonta kansaani
Luotien jättämät jäljet ovat yhä nähtävissä Willemin murhapaikalla Delftin Princenhofissa.
Willem asetti ystävällisesti kätensä miehen pään päälle. Juuri silloin Gérard hyppäsi esiin varjosta ja ampui kolme laukausta Willemin rintaan.
Tämä lyyhistyi siihen paikkaan, ja hänen sisarensa, joka polvistui verta vuotavan Willemin vierelle kertoo tämän viimeisten sanojen olleen
"Mon Dieu, ayez pitié de moi et de mon pauvre peuple"
Jumalani, armahda minua ja onnetonta kansaani
Luotien jättämät jäljet ovat yhä nähtävissä Willemin murhapaikalla Delftin Princenhofissa.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:10
|
|
Alkuperäisen suunnitelman mukaan, Gérard oli paennut
sivuovesta ja juoksi karkuun kapeaa kujaa. Willemin eteen polvistunut Roger
Williams (1540-95) ajoi häntä takaa.
Gérard oli juuri nousemassa ramppia ja hyppäämässä vallihautaan, jonka vedessä häntä odotti "uimarenkaana" ilmalla täytetty siannahka.
Silloin hän kompastui juoksussaan roskakasaan, ja takaa-ajajat olivat oitis hänen päällään Roger ensimmäisenä.
Tämä Roger muuten ansioitui myöhemmin sotilasuralla ja aateloitiin. Pidän tästä kaverista itse sen tähden, että hän taisteli Ranskan hugenottien puolella.
(Sanotaan, että Shakespearen Henri V näytelmän hahmo Fluellen perustuu tähän Roger Williamsiin.)
Gérard oli juuri nousemassa ramppia ja hyppäämässä vallihautaan, jonka vedessä häntä odotti "uimarenkaana" ilmalla täytetty siannahka.
Silloin hän kompastui juoksussaan roskakasaan, ja takaa-ajajat olivat oitis hänen päällään Roger ensimmäisenä.
Tämä Roger muuten ansioitui myöhemmin sotilasuralla ja aateloitiin. Pidän tästä kaverista itse sen tähden, että hän taisteli Ranskan hugenottien puolella.
(Sanotaan, että Shakespearen Henri V näytelmän hahmo Fluellen perustuu tähän Roger Williamsiin.)
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:15
|
|
Willem I Oranialainen haudattiin Delftin "uuteen
kirkkoon" (Nieuwe Kerk), jossa on hänelle 1623 tehty komea
hautamuistomerkkinsä.
Orania-Nassau suvun aateliset ja kaikki Alankomaiden hallitsijat on siitä lähtien haudattu tähän kirkkoon, Alankomaiden itsenäisyyden isän läheisyyteen.
Ainoa poikkeus on Englannin ja Skotlannin kuningas Wilhelm III, joka on haudattu Westminster Abbeyhn.
Orania-Nassau suvun aateliset ja kaikki Alankomaiden hallitsijat on siitä lähtien haudattu tähän kirkkoon, Alankomaiden itsenäisyyden isän läheisyyteen.
Ainoa poikkeus on Englannin ja Skotlannin kuningas Wilhelm III, joka on haudattu Westminster Abbeyhn.
MikkoL:
on muuten melkoinen rakennus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Delft_Nieuwe_Kerk_%28High_res%29.jpg
on muuten melkoinen rakennus
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Delft_Nieuwe_Kerk_%28High_res%29.jpg
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:27
|
|
Gérardia vietiin nyt isolla joukolla ja hänelle sanottiin
"petturi!"
"En minä ole petturi vaan herrani uskollinen palvelija"
"Minkä herran?"
"Herrani ja käskijäni, espanjan Kuninkaan"
Iskujen ja potkujen ja huutojen keskellä Gérard ensin luuli, että Willem oli vielä elossa ja sanoi "kirottu se käsi, joka ampui ohi"
Mutta kun hänet tuotiin sitten viranomaisten eteen, hän ymmärsi onnistuneensa, ja ilahtui "Daavidin tavoin olen lyönyt Goljatin!"
Vakaumuksellinen valtionmiehen murhaaja säilytti mielensä tyyneyden karuun kuolemaansa asti kestäen kidutukset ja teloituksen.
Filip II antoi luvatut 25.000 kruunua hänen perheelleen ja nykyään hänen syntymäkaupungissaan on hänen kunniakseen katu Rue Gérard.
"petturi!"
"En minä ole petturi vaan herrani uskollinen palvelija"
"Minkä herran?"
"Herrani ja käskijäni, espanjan Kuninkaan"
Iskujen ja potkujen ja huutojen keskellä Gérard ensin luuli, että Willem oli vielä elossa ja sanoi "kirottu se käsi, joka ampui ohi"
Mutta kun hänet tuotiin sitten viranomaisten eteen, hän ymmärsi onnistuneensa, ja ilahtui "Daavidin tavoin olen lyönyt Goljatin!"
Vakaumuksellinen valtionmiehen murhaaja säilytti mielensä tyyneyden karuun kuolemaansa asti kestäen kidutukset ja teloituksen.
Filip II antoi luvatut 25.000 kruunua hänen perheelleen ja nykyään hänen syntymäkaupungissaan on hänen kunniakseen katu Rue Gérard.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:31
|
|
BALTHASAR
Tuomarit antoivat murhasta kiinniotetulle Gérardille kovan tuomion, joka oli julma keskiajankin mittapuiden mukaan.
Hänen oikea kätensä poltettaisiin ensin olkapäätä myöten tulisilla raudoilla.
Lihaksia kiskottaisiin irti hänen luistaan kuudesta eri kohtaa pihdeillä.
Hänen toinen kätensä ja jalkansa hakattaisiin irti ja hänen suolensa ja mahalaukkunsa otettaisiin ulos kun hän vielä elää.
Hänen sydämensä leikattaisiin kehosta ja viskattaisiin hänen kasvoilleen.
Lopuksi hänen päänsä hakattaisiin irti.
Tuomarit antoivat murhasta kiinniotetulle Gérardille kovan tuomion, joka oli julma keskiajankin mittapuiden mukaan.
Hänen oikea kätensä poltettaisiin ensin olkapäätä myöten tulisilla raudoilla.
Lihaksia kiskottaisiin irti hänen luistaan kuudesta eri kohtaa pihdeillä.
Hänen toinen kätensä ja jalkansa hakattaisiin irti ja hänen suolensa ja mahalaukkunsa otettaisiin ulos kun hän vielä elää.
Hänen sydämensä leikattaisiin kehosta ja viskattaisiin hänen kasvoilleen.
Lopuksi hänen päänsä hakattaisiin irti.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:36
|
|
BALTHASAR
Näin tuomittuna Gérard vietiin Delftin vankilaan.
Samana yönä hänet ripustettiin siellä pylvääseen ja ruoskittiin rajusti. Haavoihin pantiin hunajaa, ja kidutuskammioon tuotiin vuohi nuolemaan hunajaa karhealla kielellään.
Eläin oli armollisempi kuin ihminen, eikä vuohi suostunut nuolemaan ihmisen vereen sekaantunutta hunajaa.
Vangitsijat keksivät muita kidutuksia ja sitoivat lopuksi yötä Gérardin käsistä ja jaloista kuin palloksi, niin ettei tämä pystynyt nukkumaan.
Näin tuomittuna Gérard vietiin Delftin vankilaan.
Samana yönä hänet ripustettiin siellä pylvääseen ja ruoskittiin rajusti. Haavoihin pantiin hunajaa, ja kidutuskammioon tuotiin vuohi nuolemaan hunajaa karhealla kielellään.
Eläin oli armollisempi kuin ihminen, eikä vuohi suostunut nuolemaan ihmisen vereen sekaantunutta hunajaa.
Vangitsijat keksivät muita kidutuksia ja sitoivat lopuksi yötä Gérardin käsistä ja jaloista kuin palloksi, niin ettei tämä pystynyt nukkumaan.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:43
|
|
BALTHASAR
Kolmen päivän ajan Gérardia kidutettiin kaikin mahdollisin keinoin, mitä ihminen vain keksii.
Hänet ripustettiin roikkumaan kädet selän taakse sidottuina ja isoihin varpaisiin sidottiin 136 kg painavat painot puolen tunnin ajaksi.
Tämän jälkeen Gérardin jalkoihin pantiin öljyllä voidellut koiran nahoista tehdyt jalkineet, jotka olivat kaksi sormea lyhyemmät kuin hänen jalkateränsä.
Jalat vietiin lähelle tulta ja jalkineiden nahan kuivuessa se kutistui ja murskasi Gérardin jalkaterät. Jalkineet otettiin pois ja niiden mukana jaloista irtosi paljon palanutta ihoa.
Kainaloihin painettiin nyt kuumilla raudoilla. Hänen ylleen puettiin alkoholilla kasteltu paita ja palavaa sian rasvaa valettiin hänen päälleen.
Lopuksi kerrotaan, että hänen käsiensä ja runneltujen jalkojensa kynsien alle lyötiin nauloja.
Näiden kidutusten jälkeen, jotka Gérard kesti miehuullisesti ja tyynesti, hänet vietiin teloitettavaksi tuomarien antaman julman rangaistuksen mukaan.
Kolmen päivän ajan Gérardia kidutettiin kaikin mahdollisin keinoin, mitä ihminen vain keksii.
Hänet ripustettiin roikkumaan kädet selän taakse sidottuina ja isoihin varpaisiin sidottiin 136 kg painavat painot puolen tunnin ajaksi.
Tämän jälkeen Gérardin jalkoihin pantiin öljyllä voidellut koiran nahoista tehdyt jalkineet, jotka olivat kaksi sormea lyhyemmät kuin hänen jalkateränsä.
Jalat vietiin lähelle tulta ja jalkineiden nahan kuivuessa se kutistui ja murskasi Gérardin jalkaterät. Jalkineet otettiin pois ja niiden mukana jaloista irtosi paljon palanutta ihoa.
Kainaloihin painettiin nyt kuumilla raudoilla. Hänen ylleen puettiin alkoholilla kasteltu paita ja palavaa sian rasvaa valettiin hänen päälleen.
Lopuksi kerrotaan, että hänen käsiensä ja runneltujen jalkojensa kynsien alle lyötiin nauloja.
Näiden kidutusten jälkeen, jotka Gérard kesti miehuullisesti ja tyynesti, hänet vietiin teloitettavaksi tuomarien antaman julman rangaistuksen mukaan.
MikkoL: wikipediasta ottamani kuvaus perustuu kirjaan
Lisa Jardine: The Awful End of William the Silent: The First Assassination of A Head of State With A Handgun: London: HarperCollins: 2005
Lisa Jardine: The Awful End of William the Silent: The First Assassination of A Head of State With A Handgun: London: HarperCollins: 2005
|
Kirjoittanut: Amadeus,
30.08.2007 15:53
|
|
Kiitos vaan, MikkoL, useista historiallis-kristillisistä
palstoistasi. Osan niistä olen lukenut, osaa en.
Omituista, että minusta tuntuu siltä, että aina on kiire jonnekin. Tuskin se on edes lähimainkaan totta...
:-(
Omituista, että minusta tuntuu siltä, että aina on kiire jonnekin. Tuskin se on edes lähimainkaan totta...
:-(
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 15:58
|
|
Niin, Kaarle V poika, mahtava kuningas Filip II taisteli
Alankomaissa Kristuksen evankeliumia vastaan, mutta Jumalan ihmeellinen
johdatus esti häntä onnistumasta siinä.
Käännän suoraan wikipediasta asiantuntevan kirjoittajan viimeisen lauseen tästä Kristuksen asian kannalta niin keskeisestä hallitsijasta:
"Roomalais-katolisen kirkon puolustaminen ja protestantismin torjuminen ja tuhoaminen oli hänen tärkeimpiä tavoitteitaan. Hän ei täysin onnistunut tässä, Englanti irtautui Marian kuoltua, Pyhä roomalainen keisarikunta pysyi osin protestanttisena, Hollannissa taistelu jatkui. Mutta hän esti protestantismia saamasta otteen Espanjassa ja Portugalissa ja Uuden Maailman kolonioissa, valloitti ja palautti katolisuuden takaisin Alankomaiden eteläosiin ja pakotti Ranskan kuninkaan hylkäämään protestantismin."
Käännän suoraan wikipediasta asiantuntevan kirjoittajan viimeisen lauseen tästä Kristuksen asian kannalta niin keskeisestä hallitsijasta:
"Roomalais-katolisen kirkon puolustaminen ja protestantismin torjuminen ja tuhoaminen oli hänen tärkeimpiä tavoitteitaan. Hän ei täysin onnistunut tässä, Englanti irtautui Marian kuoltua, Pyhä roomalainen keisarikunta pysyi osin protestanttisena, Hollannissa taistelu jatkui. Mutta hän esti protestantismia saamasta otteen Espanjassa ja Portugalissa ja Uuden Maailman kolonioissa, valloitti ja palautti katolisuuden takaisin Alankomaiden eteläosiin ja pakotti Ranskan kuninkaan hylkäämään protestantismin."
MikkoL:
http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_II_of_Spain#Legacy
http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_II_of_Spain#Legacy
No comments:
Post a Comment