Otsikko: Kristus ja Alankomaat
Viestejä yhteensä: 85
Keskustelu aloitettu: 25.08.2007 14:47
Viimeisin viesti: 30.08.2007 14:09
Viestejä yhteensä: 85
Keskustelu aloitettu: 25.08.2007 14:47
Viimeisin viesti: 30.08.2007 14:09
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 14:47
|
    |
Koetan tällä palstalla johdatella ymmärtämään Alankomaiden
hengellistä tilannetta sen historiasta käsin.
Aihen on tärkeä, sillä Hollanti, joksi tätä maata usein kutsumme, kulkee Euroopan maallistumisen kärjssä ja tulevaisuuden suunnannäyttäjä.
Myös oma kotimaamme Suomi ja sen kirkot tulevat kohtaamaan Euroopan yhteisön vahvistuessa hollantilaisen liberaalin sekularismin. Onhan tuo valtio ja sen rohkea väestö olut aivan keskeinen modernin eurooppalaisen identiteetin muodostumiselle.
Kuljemme Erasmus Rotterdamilaisen maahan ja näemme, miten merkittävä se on ollut uskonpuhdistuksen aikana ja sen jälkeen.
Henkien taistelu, kamppailu iankaikkisista sieluista Kristuksen valtakunnassa, käy reippaana Alankomaissa. Emme elä saarella, Suomen niemi on osa suurempia kuvioita, ja meidän on kristittyinä hyvä niihin tutustua.
Aihen on tärkeä, sillä Hollanti, joksi tätä maata usein kutsumme, kulkee Euroopan maallistumisen kärjssä ja tulevaisuuden suunnannäyttäjä.
Myös oma kotimaamme Suomi ja sen kirkot tulevat kohtaamaan Euroopan yhteisön vahvistuessa hollantilaisen liberaalin sekularismin. Onhan tuo valtio ja sen rohkea väestö olut aivan keskeinen modernin eurooppalaisen identiteetin muodostumiselle.
Kuljemme Erasmus Rotterdamilaisen maahan ja näemme, miten merkittävä se on ollut uskonpuhdistuksen aikana ja sen jälkeen.
Henkien taistelu, kamppailu iankaikkisista sieluista Kristuksen valtakunnassa, käy reippaana Alankomaissa. Emme elä saarella, Suomen niemi on osa suurempia kuvioita, ja meidän on kristittyinä hyvä niihin tutustua.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 14:53
|
    |
Alankomaiden kirkot ovat viimevuosina nopeasti menettänyt
suuren osan seurakuntalaisistaan. Vain islam kasvaa tulppaanien maassa.
Vuonna 1971 väestöstä kuului 39% katoliseen kirkkoon. Vuonna 2005 luku oli 27% ja edelleen laskemaan päin.
Suurten protestanttikirkkojen väkimäärä laski samalla aikavälillä huikeasti 31% sijasta väestöstä vain 12% kuuluu näihin kirkkoihin.
Alankomaiden väestöstä kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon tällä hetkellä alle puolet, 44% väestön kokonaismäärästä.
Islamin osuus on samaan aikaan noussut siirtolaisten vaikutuksesta nollasta 6%.
Enemmistö hollantilaisista ei kuulu mihinkään kirkkoon.
Vuonna 1971 väestöstä kuului 39% katoliseen kirkkoon. Vuonna 2005 luku oli 27% ja edelleen laskemaan päin.
Suurten protestanttikirkkojen väkimäärä laski samalla aikavälillä huikeasti 31% sijasta väestöstä vain 12% kuuluu näihin kirkkoihin.
Alankomaiden väestöstä kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon tällä hetkellä alle puolet, 44% väestön kokonaismäärästä.
Islamin osuus on samaan aikaan noussut siirtolaisten vaikutuksesta nollasta 6%.
Enemmistö hollantilaisista ei kuulu mihinkään kirkkoon.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 14:58
|
   |
Koetan näyttää tällä palstalla Alankomaiden kristillisen
kirkon vaiheita ja merkitystä.
Tärkeä on miettiä, miksi tuollainen erittäin nopea ja massiivinen kristillisen uskon menettäminen on tapahtunut.
Samalla esitän joitain tietoja, jotka auttavat Alankomaiden erittäin liberaalia lainsäädäntöä, joka on herättänyt huomiota kautta maailman.
Hollannissa kuljetaan lainsäädännössä aivan eri tason liberalismissa kuin missään muualla maailmassa. Ruotsikin on kaukana jäljessä.
Abortti on lähes vapaa, eutanasia on luvallinen, koulujen seksuaalisuuden kasvatus on varsin perusteellista, homoseksuaalisuus hyväksytään ilman muuta, valtio suojelee ja ohjaa prostituutiota ja suhtautuminen huumeiden käyttöön, etenkin marihuanaan, on vapaamielistä.
Katsomme näitä ja muita ajallemme tärkeitä moraalin ja etiikan teemoja tarkemmin myöhemmin.
Tärkeä on miettiä, miksi tuollainen erittäin nopea ja massiivinen kristillisen uskon menettäminen on tapahtunut.
Samalla esitän joitain tietoja, jotka auttavat Alankomaiden erittäin liberaalia lainsäädäntöä, joka on herättänyt huomiota kautta maailman.
Hollannissa kuljetaan lainsäädännössä aivan eri tason liberalismissa kuin missään muualla maailmassa. Ruotsikin on kaukana jäljessä.
Abortti on lähes vapaa, eutanasia on luvallinen, koulujen seksuaalisuuden kasvatus on varsin perusteellista, homoseksuaalisuus hyväksytään ilman muuta, valtio suojelee ja ohjaa prostituutiota ja suhtautuminen huumeiden käyttöön, etenkin marihuanaan, on vapaamielistä.
Katsomme näitä ja muita ajallemme tärkeitä moraalin ja etiikan teemoja tarkemmin myöhemmin.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:04
|
 |
Mielestäni eurooppalainen elämänmuoto on muuttumassa
kiihtyvällä nopeudella ja vanha ja tuttu kristillinen länsi-Eurooppa on
jäämässä historiaan.
kuljemme todellakin kohti kristinuskon jälkeistä aikaa, monimuotoiseen uuspakanuuteen.
Monien eurooppalaisten sydämissä tämä on ollut todellisuutta jo kauan, mutta yhteiskuntana, järjestäytyneenä valtiona, muutokset ovat tapahtuneet hieman hitaammin.
Alankomaat ei mielestäni sen tähden ole erikoistapaus, vaan airut tulevasta. Sielllä on toteutettu, kuten tulemme näkemään, ideoita joita muissa maissa vassa mietitään lainsäädännön eri portaissa.
Kristillinen traditio nähdään tässä muutoksessa taantumuksellisena roikkumisessa epärationaalisessa ja uskonnollisessa arvomaailmassa ja menneisyydessä, josta suomessakin reippaat kansanedustajat ovat lakien ja asetuksien avulla ohjaamassa meitä pois.
kuljemme todellakin kohti kristinuskon jälkeistä aikaa, monimuotoiseen uuspakanuuteen.
Monien eurooppalaisten sydämissä tämä on ollut todellisuutta jo kauan, mutta yhteiskuntana, järjestäytyneenä valtiona, muutokset ovat tapahtuneet hieman hitaammin.
Alankomaat ei mielestäni sen tähden ole erikoistapaus, vaan airut tulevasta. Sielllä on toteutettu, kuten tulemme näkemään, ideoita joita muissa maissa vassa mietitään lainsäädännön eri portaissa.
Kristillinen traditio nähdään tässä muutoksessa taantumuksellisena roikkumisessa epärationaalisessa ja uskonnollisessa arvomaailmassa ja menneisyydessä, josta suomessakin reippaat kansanedustajat ovat lakien ja asetuksien avulla ohjaamassa meitä pois.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:07
|
|
Nettiruukussa on puhuttu pitkin talvea useampaan otteeseen
naispappeudesta. Hollantilaisen tai samalla tavalla ajattelevan modernin
eurooppalaisen mielestä koko keskustelu on aivan järkyttävä osoitus
vanhoillisuudesta.
Ei tarvinne sen laajemmin perustella, että sama koskee kysymystä samaa sukupuolta olevien ihmisten keskinäisen liiton yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta asemasta.
Ruotsissa valtionkirkko edellyttää homoparien vihkimistä. Hollannissa kansan enemmistö on viskannut koko kirkon menemään ja ratkoo asioita oman aikuisen järkensä, moraalinsa ja muun arvomaailmansa pohjalta.
Ei tarvinne sen laajemmin perustella, että sama koskee kysymystä samaa sukupuolta olevien ihmisten keskinäisen liiton yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta asemasta.
Ruotsissa valtionkirkko edellyttää homoparien vihkimistä. Hollannissa kansan enemmistö on viskannut koko kirkon menemään ja ratkoo asioita oman aikuisen järkensä, moraalinsa ja muun arvomaailmansa pohjalta.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:09
|
|
Nämä siis pieninä esimerkkeinä pohjoismaisen sivilisaation
suunnasta.
AnttiL mainitsi kirkon kuolinkouristukset. Se on sattuva ilmaus, Alankomaissa tämä on tapahtunut jo.
Oman kirkkomme johto varmasti kiitollisena katselee Suomen korkeita kirkkoon kuulumisen tilastoja. Kiitokseen on aihetta.
Mutta kuljemme muutenkin jälkijunassa vähän hämäläiseen tapaan...
Tanskassa kirkosta ja kristinuskosta luopumisen syöksykierre on jo pitkällä, Ruotsissa se on alkanut parikymmentä vuotta sitten, Suomessa se on varmasti kohta edessä.
AnttiL mainitsi kirkon kuolinkouristukset. Se on sattuva ilmaus, Alankomaissa tämä on tapahtunut jo.
Oman kirkkomme johto varmasti kiitollisena katselee Suomen korkeita kirkkoon kuulumisen tilastoja. Kiitokseen on aihetta.
Mutta kuljemme muutenkin jälkijunassa vähän hämäläiseen tapaan...
Tanskassa kirkosta ja kristinuskosta luopumisen syöksykierre on jo pitkällä, Ruotsissa se on alkanut parikymmentä vuotta sitten, Suomessa se on varmasti kohta edessä.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:14
|
|
Tämän synkän ennustuksen ei pitäisi kristittyä hämmentää.
Sanoihan Jeesus itse, että vaikka Jumala kuulee jokaisen rukouksen niin...
Nijn HERra sanoi: cuulcat mitä tämä wäärä Duomari sano: Eiköstä Jumalan pidäis hänen walituitans auttaman jotca yötä ja päiwä händä huutawat pidäiskö hänen sitä kärsimän?
Minä sanon teille: hän autta heitä pian.
Cuitengin cosca ihmisen Poica on tulewa/ löytänekö hän usco maan pääldä.
Lk 18:6-8
Nijn HERra sanoi: cuulcat mitä tämä wäärä Duomari sano: Eiköstä Jumalan pidäis hänen walituitans auttaman jotca yötä ja päiwä händä huutawat pidäiskö hänen sitä kärsimän?
Minä sanon teille: hän autta heitä pian.
Cuitengin cosca ihmisen Poica on tulewa/ löytänekö hän usco maan pääldä.
Lk 18:6-8
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:40
|
|
Alankomaiden kuningaskunta
käsittää tuon tutun Pohjanmereen, Belgiaan ja Saksaan rajoittuvan matalan
alueen lisäksi Alankomaiden Antillit sekä Aruban.
Pinta-alaltaan valtio on 41,526 km² eli maailman "pienten" joukossa (134s). Mutta koska siellä elää yli 16 miljoonaa ihmistä, Alankomaat on Euroopan tiheimmin asuttuja seutuja.
Uutta maata on vallattu mereltä patojen avulla, kuten muistamme. Yli puolet pinta-alasta on metrin tai vähemmän merenpinnan yläpuolella, suuret alueet sen alapuolella. Risteilevät kanavat laivoineen ja siltoineen sekä vesipumppuja käyttävät tuulimyllyt ovat tuttu näky kopisevien puukenkien maassa.
Kolme virtaa, Rein, Waal ja Meuse, jakavat Alankomaat kulttuuri- ja uskontoalueisiin, katoliset niiden eteläpuolella ja kalvinistit pohjoispuolella.
Pinta-alaltaan valtio on 41,526 km² eli maailman "pienten" joukossa (134s). Mutta koska siellä elää yli 16 miljoonaa ihmistä, Alankomaat on Euroopan tiheimmin asuttuja seutuja.
Uutta maata on vallattu mereltä patojen avulla, kuten muistamme. Yli puolet pinta-alasta on metrin tai vähemmän merenpinnan yläpuolella, suuret alueet sen alapuolella. Risteilevät kanavat laivoineen ja siltoineen sekä vesipumppuja käyttävät tuulimyllyt ovat tuttu näky kopisevien puukenkien maassa.
Kolme virtaa, Rein, Waal ja Meuse, jakavat Alankomaat kulttuuri- ja uskontoalueisiin, katoliset niiden eteläpuolella ja kalvinistit pohjoispuolella.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:45
|
|
Haagissa sijaitsee Kansainvälinen maailman tuomioistuin,
joka tulee olemaan meille suomalaisillekin jatkuvasti tärkeämpi.
Asia etenee vaikka hitaasti, vaikuttaen syvällisesti kansakuntamme historiaan
Eduskunta sai maanantaina 18. joulukuuta 2000 kello 12: "Hallituksen esitys Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain muuttamisesta"
Asia etenee vaikka hitaasti, vaikuttaen syvällisesti kansakuntamme historiaan
Eduskunta sai maanantaina 18. joulukuuta 2000 kello 12: "Hallituksen esitys Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain muuttamisesta"
MikkoL:
kansanedustajien ensimmäisiä puheenvuoroja tähän tärkeään asiaan voit selata
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_172_2000_ke_p_1.htm
kansanedustajien ensimmäisiä puheenvuoroja tähän tärkeään asiaan voit selata
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_172_2000_ke_p_1.htm
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:51
|
|
Hollanti on meille kuitenkin varmaan tutumpi leikkokukkiensa
kautta, joita etenkin talvisin Suomen kukkakaupat myyvät juhlaan ja arkeen.
Alankomaat kasvattaa 2/3 koko maailman leikkokukista ja KLM lentojen verkosto kuljettaa sieltä tuoreet kauniit kasvit ihmisten iloksi kaikkialle maailmaan.
Jerusalemille Alankomaat lahjoitti muutama vuosi sitten upeita kukkaistutuksia osoituksena solidaarisuudesta terrorismista kärsivälle kaupungille.
Hollantilaiset ovat perinteisiä Israelin ystäviä, kärsiväthän he itse natsien miehityksestä toisen maailmansodan aikana.
Anne Frank tyttönen säilyi pitkään hengissä turvapaikkansa takia Amsterdamissa, kunnes hänet kavallettiin viranomaisille.
Alankomaat kasvattaa 2/3 koko maailman leikkokukista ja KLM lentojen verkosto kuljettaa sieltä tuoreet kauniit kasvit ihmisten iloksi kaikkialle maailmaan.
Jerusalemille Alankomaat lahjoitti muutama vuosi sitten upeita kukkaistutuksia osoituksena solidaarisuudesta terrorismista kärsivälle kaupungille.
Hollantilaiset ovat perinteisiä Israelin ystäviä, kärsiväthän he itse natsien miehityksestä toisen maailmansodan aikana.
Anne Frank tyttönen säilyi pitkään hengissä turvapaikkansa takia Amsterdamissa, kunnes hänet kavallettiin viranomaisille.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 15:57
|
|
Monia muitakin juutalaisia suojeltiin sodan aikana
Hollannissa. Rohkea kristitty nainen, Corrie ten Boom (1892-1983) kertoo näistä
vaiheista kirjassaan "Kätköpaikka", josta tehtiin myös elokuva.
Corrie ten Boomin muistona kasvaa puu Vainojen museon "vanhurskaiden pakanoiden" puutarhassa.
Tällaisia yhdistelmiä tulee täällä Israelissa kirjoitattessa mieleen uljaasta Hollannista ja sen kansasta.
Corrie ten Boomin muistona kasvaa puu Vainojen museon "vanhurskaiden pakanoiden" puutarhassa.
Tällaisia yhdistelmiä tulee täällä Israelissa kirjoitattessa mieleen uljaasta Hollannista ja sen kansasta.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 16:16
|
|
Alankomaissa on voimassa perustuslaillinen kuninkuus.
Hallitsijat tulevat yhä vanhasta Oranjien suvusta, joka sai kruunun 1648
Westfalenin rauhassa.
Hollanin kuningatar on Beatrix (s. 1980)
Hänen puolisonsa, prinssi Claus (1626-2002), oli sairaalloinen ja kuoli syöpään. Saksalaissyntyisen prinssin koko nimi on "Claus Georg Wilhelm Otto Friedrich Gerd von Amsberg"
Beatrixilla ja Clausilla on kolme poikaa:
kruunuprinssi Willem-Alexander (s. 1967), puoliso prinsessa Máxima
prinssi Johan Friso (s. 1968), puoliso Mabel Wisse-Smit
prinssi Constantijn (s. 1969), puoliso prinsessa Laurentien.
Hollanin kuningatar on Beatrix (s. 1980)
Hänen puolisonsa, prinssi Claus (1626-2002), oli sairaalloinen ja kuoli syöpään. Saksalaissyntyisen prinssin koko nimi on "Claus Georg Wilhelm Otto Friedrich Gerd von Amsberg"
Beatrixilla ja Clausilla on kolme poikaa:
kruunuprinssi Willem-Alexander (s. 1967), puoliso prinsessa Máxima
prinssi Johan Friso (s. 1968), puoliso Mabel Wisse-Smit
prinssi Constantijn (s. 1969), puoliso prinsessa Laurentien.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 16:24
|
|
Nämä nimet lienevät tuttuja Suomenkin lehdistöstä,
kuninkaallisista vierailuista ja monesta muusta.
Haluan painottaa tätä kuningashuonetta, koska se juontaa juurensa yhdestä rohkeasta kristitystä miehestä. Kerron myöhemmin paljon lisää Willem I Oranialaisesta, Nassaun prinssistä.
Hänellä on ollut ratkaiseva merkitys Alankomaiden itsenäistymiseen ja hänen jälkeläisensä ovat olleet tuossa maassa vallassa siitä lähtien.
Monien maiden kansanlaulut kehuvat maan kauneutta ja sen uljasta kansaa. Alankomaiden 15 minuuttia pitkä kansallislaulu kertoo yhdestä ainoasta henkilöstä, Willem Oranialaisesta.
Tämä kertonee jotain kaverin merkityksestä tuolle kansalle.
Herra voi tehdä paljon yksityisen ihmisen kautta, älä aliarvioi omiakaan mahdollisuuksiasi Hänen seurassaan.
Haluan painottaa tätä kuningashuonetta, koska se juontaa juurensa yhdestä rohkeasta kristitystä miehestä. Kerron myöhemmin paljon lisää Willem I Oranialaisesta, Nassaun prinssistä.
Hänellä on ollut ratkaiseva merkitys Alankomaiden itsenäistymiseen ja hänen jälkeläisensä ovat olleet tuossa maassa vallassa siitä lähtien.
Monien maiden kansanlaulut kehuvat maan kauneutta ja sen uljasta kansaa. Alankomaiden 15 minuuttia pitkä kansallislaulu kertoo yhdestä ainoasta henkilöstä, Willem Oranialaisesta.
Tämä kertonee jotain kaverin merkityksestä tuolle kansalle.
Herra voi tehdä paljon yksityisen ihmisen kautta, älä aliarvioi omiakaan mahdollisuuksiasi Hänen seurassaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 18:54
|
|
katsoessamme Alankomaiden kovin kirjavaa uskonnon karttaa,
on hyvä pitää mielessä että väestö on silti suhteellisen homogeeninen, 80%
heistä on kieleltään ja sukunsa alkuperältä hollantilaisia (dutch, diytsch,
sukua deutsch sanalle)
hengellisten yhteisöjen kirjavuus ehkä kertoo historian eri vaiheiden luomasta palapelistä ja kansan vakavasta ja itsenäisestä, suorastaan itsepäisestä luonteesta.
uskonpuhdistuksella voi myös olla oma merkityksensä. tulemme näkemään, että luterilainen protestanttisuus ja kalvinismi eivät aluksi saaneet katolisen Espanjan vallassa olevassa maassa sijaa.
Sen sijaan anabaptistit asettuivat maahan ja muodostivat sinne suuria ryhmiä. Nämä Raamattua ahkerasti lukevat ja lopunaikoja huomenna odottavat kristityt jakaantuivat nopeasti moniin eri ryhmiin, luoden Alankomaihin sinne pysyvästi jääneen tilkkutäkkimaisen hengellisen maailman.
hengellisten yhteisöjen kirjavuus ehkä kertoo historian eri vaiheiden luomasta palapelistä ja kansan vakavasta ja itsenäisestä, suorastaan itsepäisestä luonteesta.
uskonpuhdistuksella voi myös olla oma merkityksensä. tulemme näkemään, että luterilainen protestanttisuus ja kalvinismi eivät aluksi saaneet katolisen Espanjan vallassa olevassa maassa sijaa.
Sen sijaan anabaptistit asettuivat maahan ja muodostivat sinne suuria ryhmiä. Nämä Raamattua ahkerasti lukevat ja lopunaikoja huomenna odottavat kristityt jakaantuivat nopeasti moniin eri ryhmiin, luoden Alankomaihin sinne pysyvästi jääneen tilkkutäkkimaisen hengellisen maailman.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 21:41
|
|
Alankomaat tulivat kristinuskon piiriin kuten monet muut
Euroopan maat Kaarle Suuren (Charlemagne 742 – 814) aikana. Alue kuului
valtavaan Frankkien valtakuntaan, joka käsitti suuren osan Eurooppaa.
Frankeilta Alankomaat periytyivät Pyhän roomalaisen keisarikunnan alueeksi, jossa Utrechtin katolinen arkkipiispa johti hengellisiä asioita.
Lallinsa heilläkin on. Friisiläiset suuttuivat, kun germaanien apostoli, pyhä Bonifacius (672-754), kaatoi Thor jumalan tammen ja hävitti heidän pyhiä paikkojaan.
Kerrotaan, että Bonifaciusta innoitti profeetta Elian esimerkki. Hän seisoi pyhän tammen juurella 723 pakanallisten germaanien ympäröimänä ja huusi Thoria surmaamaan hänet. Sitten hän alkoi lyödä tammea kirveellä, kun voimakas tuulen pyörre kaataa rojautti vanhan puun.
Thor ei surmannut Bonifaciusta ja monet kääntyivät kristinuskoon. 754 friisialaisten pakanoiden joukko surmasi hänet tammen ja muiden heidän pyhien paikkojensa tuhoamisen takia.
Frankeilta Alankomaat periytyivät Pyhän roomalaisen keisarikunnan alueeksi, jossa Utrechtin katolinen arkkipiispa johti hengellisiä asioita.
Lallinsa heilläkin on. Friisiläiset suuttuivat, kun germaanien apostoli, pyhä Bonifacius (672-754), kaatoi Thor jumalan tammen ja hävitti heidän pyhiä paikkojaan.
Kerrotaan, että Bonifaciusta innoitti profeetta Elian esimerkki. Hän seisoi pyhän tammen juurella 723 pakanallisten germaanien ympäröimänä ja huusi Thoria surmaamaan hänet. Sitten hän alkoi lyödä tammea kirveellä, kun voimakas tuulen pyörre kaataa rojautti vanhan puun.
Thor ei surmannut Bonifaciusta ja monet kääntyivät kristinuskoon. 754 friisialaisten pakanoiden joukko surmasi hänet tammen ja muiden heidän pyhien paikkojensa tuhoamisen takia.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 21:54
|
|
Alankomaiden vanha väestö koostuu rannikon friisiläististä,
idän sakseista ja etelän frankeista.
Pyhän roomalaisen keisarikunnan hallitsijat pitivät hallintokeskuksena Nijmegenin kaupungissa ja paavin vallan keskus oli Utrechtissa.
Kansa oli kuitenkin hajanaista eikä tuntenut kuuluvansa yhteen, kunnes Burgundin herttua otti maan valtaansa 1433. Tästä alkaa kansakunnan muotoutuminen Pyhän roomalaisen keisarikunnan sisällä.
Kaarle V espanjalainen yhdisti Alankomaat yhdeksi hallintoalueeksi valtansa alle. Vuonna 1548 Kaarle V erotti 17 niskuroivaa aluetta autonomisesti itsenäiseksi.
Mutta hänen poikansa, Espanjan Filip II (1527-1598), yritti ottaa isänsä antaman autonomian pois ja hartaana katolisena myös palauttaa paavin vallan reformaation voimakkaasti omaksuneeseen Alankomaihin.
Tästä yrityksestä vuonna 1568 alkoi 80 vuotinen sota, jonka tuloksena Alankomaat itsenäistyivät Westfalenin rauhassa 1648.
Pyhän roomalaisen keisarikunnan hallitsijat pitivät hallintokeskuksena Nijmegenin kaupungissa ja paavin vallan keskus oli Utrechtissa.
Kansa oli kuitenkin hajanaista eikä tuntenut kuuluvansa yhteen, kunnes Burgundin herttua otti maan valtaansa 1433. Tästä alkaa kansakunnan muotoutuminen Pyhän roomalaisen keisarikunnan sisällä.
Kaarle V espanjalainen yhdisti Alankomaat yhdeksi hallintoalueeksi valtansa alle. Vuonna 1548 Kaarle V erotti 17 niskuroivaa aluetta autonomisesti itsenäiseksi.
Mutta hänen poikansa, Espanjan Filip II (1527-1598), yritti ottaa isänsä antaman autonomian pois ja hartaana katolisena myös palauttaa paavin vallan reformaation voimakkaasti omaksuneeseen Alankomaihin.
Tästä yrityksestä vuonna 1568 alkoi 80 vuotinen sota, jonka tuloksena Alankomaat itsenäistyivät Westfalenin rauhassa 1648.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 22:02
|
|
Kävi aivan toisin kuin nykyisen Saksan alueella, jossa
30-vuotinen sota repi koko alueen ja sen väestön riekaleiksi.
Alankomaista tuli 80-vuotisen sodan aikana eräs maailman johtavista kauppaa käyvistä valtioista ja jo 1600-luvun alusta maa koki Kultaisen aikansa, sellaisen talouden nousun, kansainvälisen kaupan, kansallisen kulttuurin loiston, johon se ei ole myöhemmin enää koskaan päässyt.
Miten tämä on mahdollista?
Alankomaista tuli 80-vuotisen sodan aikana eräs maailman johtavista kauppaa käyvistä valtioista ja jo 1600-luvun alusta maa koki Kultaisen aikansa, sellaisen talouden nousun, kansainvälisen kaupan, kansallisen kulttuurin loiston, johon se ei ole myöhemmin enää koskaan päässyt.
Miten tämä on mahdollista?
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 22:03
|
|
Minusta syitä tähän kulta-aikaan pitkän sodan aikana on
kaksi.
Sota ei ollut totaalista niinkuin idempänä vaan ensisijaisesti Alankomaiden kovin omapäisten asukkaiden kapinointia Habsburgien ja Espanjan kuninkaan valtaa vastaan maan suhteellisen turvallisten rajojen sisällä. Koska espanjalaiset olivat niin ylivoimaisia, taistelut eivät kasvaneet järkyttävän suuriksi.
Toinen ratkaiseva tekijä on yksi ainoa henkilö, Willem Oranialainen, jonka työn ja taistelun hedelmät 1500-luvun loppupuolella johtivat Alankomaiden huikeaan kukoistukseen.
Kuten sanottu, kaikki Alankomaita hallinneet kuninkaat ja kuningattaret ovat Willem I jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.
Sota ei ollut totaalista niinkuin idempänä vaan ensisijaisesti Alankomaiden kovin omapäisten asukkaiden kapinointia Habsburgien ja Espanjan kuninkaan valtaa vastaan maan suhteellisen turvallisten rajojen sisällä. Koska espanjalaiset olivat niin ylivoimaisia, taistelut eivät kasvaneet järkyttävän suuriksi.
Toinen ratkaiseva tekijä on yksi ainoa henkilö, Willem Oranialainen, jonka työn ja taistelun hedelmät 1500-luvun loppupuolella johtivat Alankomaiden huikeaan kukoistukseen.
Kuten sanottu, kaikki Alankomaita hallinneet kuninkaat ja kuningattaret ovat Willem I jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa.
Kirjoittanut: MikkoL,
25.08.2007 22:15
|
|
Ennen Willemin asiaan menemistä on tärkeä panna merkille,
että Alankomaiden asukkaiden keskuudessa eli jotain tavallisesta
eurooppalaisesta ilmapiiristä poikkeavaa avoimuutta ja erilaisuuden sietoa.
Tulisen itsenäisyyden, suorastaan itsepäisyyden, rinnalla tämä Alankomaiden ihmisten eriliasuuden sietokyky, toleranssi, on ollut monen kirjan ja tutkimuksen aiheena.
Palstan alussa mainittiin, että moderni Alankomaat on Euroopan johtava liberaalin humanismin keskus. Kansalaiset nauttivat suurta vapautta aina vaaralliseen vapauteen asti. Tämän ilmiön juuret ovat kaukana Alankomaiden historiassa ja - jos niin voi sanoa - kansanluonteessa.
Siinä missä suomalainen on sisukas ja härkäpäinen, hollantilainen on sisukas, härkäpäinen ja silti ihmisten erilaisuutta sietävä.
Tulisen itsenäisyyden, suorastaan itsepäisyyden, rinnalla tämä Alankomaiden ihmisten eriliasuuden sietokyky, toleranssi, on ollut monen kirjan ja tutkimuksen aiheena.
Palstan alussa mainittiin, että moderni Alankomaat on Euroopan johtava liberaalin humanismin keskus. Kansalaiset nauttivat suurta vapautta aina vaaralliseen vapauteen asti. Tämän ilmiön juuret ovat kaukana Alankomaiden historiassa ja - jos niin voi sanoa - kansanluonteessa.
Siinä missä suomalainen on sisukas ja härkäpäinen, hollantilainen on sisukas, härkäpäinen ja silti ihmisten erilaisuutta sietävä.
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 16:11
|
|
Alankomaiden "Isänmaan isä", Vader des Vaderlands,
on Willem I Oranialainen (1533-1584).
Suku juontaa vanhasta Nassaun dynastiasta, joka hallitsi 1200-luvulta alkaen sekä Ranskassa että Alankomaissa.
Suvun vahva haara, Huis van Oranje-Nassau, nousi Willemin aikana valtaan. Alankomaiden hallitsijat ovat kaikki tulleet tästä Orania-Nassaun huoneesta nykyaikaan asti.
(Willem olisi kai suomeksi Vilhelm, mutta minusta hollantilainen muoto on selvempi. Se on sama kuin Wilhelm, jota käytetään englannissa ja saksassa, ja on kovin yleinen.)
Suku juontaa vanhasta Nassaun dynastiasta, joka hallitsi 1200-luvulta alkaen sekä Ranskassa että Alankomaissa.
Suvun vahva haara, Huis van Oranje-Nassau, nousi Willemin aikana valtaan. Alankomaiden hallitsijat ovat kaikki tulleet tästä Orania-Nassaun huoneesta nykyaikaan asti.
(Willem olisi kai suomeksi Vilhelm, mutta minusta hollantilainen muoto on selvempi. Se on sama kuin Wilhelm, jota käytetään englannissa ja saksassa, ja on kovin yleinen.)
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 16:15
|
|
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hollantilaiset kutsuvat
kansakuntansa perustajaa myös nimellä Willem de Zwijger, Willem Hiljainen.
Syyksi sanotaan, että hän vältti puhumasta tärkeistä asioista ja sellaisen keskustelun syntyessä vaikeni itse.
Mahtoiko tuntea kansansa ja tietää, että turhat sanat aiheuttavat monenlaista huolta?
Toiset puhuivat, Willem teki.
Oranian alueen nimi tarkoittaa väriä Oranssi, joka näkyy modernin Alankomaiden valtiollisessa lipussa. (Orania, Oranje)
Syyksi sanotaan, että hän vältti puhumasta tärkeistä asioista ja sellaisen keskustelun syntyessä vaikeni itse.
Mahtoiko tuntea kansansa ja tietää, että turhat sanat aiheuttavat monenlaista huolta?
Toiset puhuivat, Willem teki.
Oranian alueen nimi tarkoittaa väriä Oranssi, joka näkyy modernin Alankomaiden valtiollisessa lipussa. (Orania, Oranje)
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 16:31
|
|
Sanotaan, että jokaisen historian suurmiehen takana on
nainen.
Willem syntyi 24.4. 1533 Dillenburgin linnassa Nassaussa Reininmaa-Palatina alueella nykyisessä Saksassa. Hänen isänsä oli Nassaun herttua William Rikas (1487-1559).
Tuo voimakas nainen Willemin takana oli hänen äitinsä, Stolberg-Wernigeroden herttuatar Juliana (1506-1580).
Juliana syntyi katoliseen kotiin ja oli luonteeltaan vahvasti uskonnollinen ja lujatahtoinen. Hän vakuuttui uskonpuhdistuksen asiasta ja kääntyi luterilaisuuteen. Myöhemmin Juliana siirtyi kalvinistiseen kirkkoon.
Willem syntyi 24.4. 1533 Dillenburgin linnassa Nassaussa Reininmaa-Palatina alueella nykyisessä Saksassa. Hänen isänsä oli Nassaun herttua William Rikas (1487-1559).
Tuo voimakas nainen Willemin takana oli hänen äitinsä, Stolberg-Wernigeroden herttuatar Juliana (1506-1580).
Juliana syntyi katoliseen kotiin ja oli luonteeltaan vahvasti uskonnollinen ja lujatahtoinen. Hän vakuuttui uskonpuhdistuksen asiasta ja kääntyi luterilaisuuteen. Myöhemmin Juliana siirtyi kalvinistiseen kirkkoon.
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 16:36
|
|
Nassaussa vanhemmat kasvattivat Willemin luterilaiseen
oppiin ja hän sai lapsesta asti tutustua Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja
lukea Raamattua omalla kielellään saksaksi.
Kaikista lapsista juuri Willem oli äidilleen läheisin. Julianan antama taloudellinen ja moraalinen tuki olivat hänen pojalleen ratkaisevan tärkeitä myöhemmissä kamppailuissa.
Näin Juliana on koko Alankomaiden kansalle tärkeä taustahahmo.
Arvelisin, että äiti antoi pojalleen parhaan mahdollisen kasvatuksen, koska isä oli sananmukaisesti rikas.
Jos katsot Juliana äidin muotokuvaa verkossa, olet varmaan samaa mieltä kanssani, että tällaiset suuret silmät ja voimakkaat kasvot omaavan äidin pojasta tulee isona jotakin!
Kaikista lapsista juuri Willem oli äidilleen läheisin. Julianan antama taloudellinen ja moraalinen tuki olivat hänen pojalleen ratkaisevan tärkeitä myöhemmissä kamppailuissa.
Näin Juliana on koko Alankomaiden kansalle tärkeä taustahahmo.
Arvelisin, että äiti antoi pojalleen parhaan mahdollisen kasvatuksen, koska isä oli sananmukaisesti rikas.
Jos katsot Juliana äidin muotokuvaa verkossa, olet varmaan samaa mieltä kanssani, että tällaiset suuret silmät ja voimakkaat kasvot omaavan äidin pojasta tulee isona jotakin!
MikkoL:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/f/fc/Julianavanstolberg.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/f/fc/Julianavanstolberg.jpg
Kirjoittanut: elizza,
26.08.2007 20:22
|
|
Toisenlainen näkökulma Hollantiin täältä:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/ayaan.html
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/ayaan.html
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 20:48
|
|
tuo van Goghin tapaus järkytti aika lailla vapaamielistä
Hollantia ja oli iso uutinen muuallakin maailmassa.
mielenkiintoinen linkki, en näe miten se olisi eri näkökulma, tarkoitatko että kirjoitus korostaa Alankomaiden vanhakantaisen muslimiväestön erilaisuutta?
mielenkiintoinen linkki, en näe miten se olisi eri näkökulma, tarkoitatko että kirjoitus korostaa Alankomaiden vanhakantaisen muslimiväestön erilaisuutta?
Kirjoittanut: MikkoL,
26.08.2007 21:41
|
|
minua todella askarruttaa kysymys, johon etsin tällä
palstalla Alankomaiden vaiheista jotain valoa:
miksi tuo jalo ja aikanaan niin syvästi kristillinen kansa, hollantilaiset, ovat niin nopeati ja niin suurin joukoin kääntäneet selkänsä Jeesukselle?
toinen, paljon pelottavampi mahdollisuus on, miksi Jumala olisi kääntänyt selkänsä hollantilaisille ja Pyhä Henki siirtynyt kauemmaksi heidän luotaan?
onko jotain erityistä tapahtunut, joka tämän selittäisi, ja onko Kristuksen ja Alankomaiden rakkaustarina tulossa loppuun?
miksi tuo jalo ja aikanaan niin syvästi kristillinen kansa, hollantilaiset, ovat niin nopeati ja niin suurin joukoin kääntäneet selkänsä Jeesukselle?
toinen, paljon pelottavampi mahdollisuus on, miksi Jumala olisi kääntänyt selkänsä hollantilaisille ja Pyhä Henki siirtynyt kauemmaksi heidän luotaan?
onko jotain erityistä tapahtunut, joka tämän selittäisi, ja onko Kristuksen ja Alankomaiden rakkaustarina tulossa loppuun?
Kirjoittanut: elizza,
26.08.2007 21:47
|
|
Tarkoitin sitä, että rakkaat vihollisemme vapaa-ajattelijat
vetävät kanssamme yhtä köyttä havaitessaan mikä mörkö on muhamettilaisuus
käytännössä.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 10:06
|
|
nyt ymmärrän mitä tarkoitit
olin kyllä muutenkin aikonut tuoda palstalla jatkossa esiin modernin sekularismin ja humanismin näkökulmia, sehän on Erasmus Rotterdamilaisen kotimaassa hyvin keskeinen asia. hyvä että toit tämän esille.
suomalaiset vapaa-ajattelijat ovat kauttaaltaan humanisteja ja ihmisen parasta etsiviä. Monille heistä nimenomaan organisoitu uskonto on pahan syynä, tuossa linkissäsi kuvatun islamin synkkyyden tapaan.
olin kyllä muutenkin aikonut tuoda palstalla jatkossa esiin modernin sekularismin ja humanismin näkökulmia, sehän on Erasmus Rotterdamilaisen kotimaassa hyvin keskeinen asia. hyvä että toit tämän esille.
suomalaiset vapaa-ajattelijat ovat kauttaaltaan humanisteja ja ihmisen parasta etsiviä. Monille heistä nimenomaan organisoitu uskonto on pahan syynä, tuossa linkissäsi kuvatun islamin synkkyyden tapaan.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:01
|
|
Keisari Kaarle V olemus ja vaikutus käy entistä
monipuolisemmin näkyviin, ja sympattisemmaksi, myös uskonpuhdistuksen ajan
Alankomaita ajatellen.
Augsburgin tunnustus on omistettu tälle mahtavalla keisarille. On totta, että hänen aikanaan asiasta käytiin kiivasta kamppailua, pientä sotaakin, mutta kiistämätön lopputulos on, että Kaarle V aikana Martti Lutherin evankeliumi sai uudelleen juurtua Pyhän roomalaisen keisarikunnan alueella.
Alankomaiden tulevaisuuden ja itsenäisyyden kannalta niin ratkaiseva Willem I Oranialainen sai kasvaa keisarin suojissa. Tästä hänen suosikistaan tuli modernin Hollannin perustaja.
Jonkinlainen Kyyros siis tuo Kaarle V, Herra ohjasi ja käytti häntä Raamattuun nojaavan protestanttisen kirkon tukena ja suojana.
Augsburgin tunnustus on omistettu tälle mahtavalla keisarille. On totta, että hänen aikanaan asiasta käytiin kiivasta kamppailua, pientä sotaakin, mutta kiistämätön lopputulos on, että Kaarle V aikana Martti Lutherin evankeliumi sai uudelleen juurtua Pyhän roomalaisen keisarikunnan alueella.
Alankomaiden tulevaisuuden ja itsenäisyyden kannalta niin ratkaiseva Willem I Oranialainen sai kasvaa keisarin suojissa. Tästä hänen suosikistaan tuli modernin Hollannin perustaja.
Jonkinlainen Kyyros siis tuo Kaarle V, Herra ohjasi ja käytti häntä Raamattuun nojaavan protestanttisen kirkon tukena ja suojana.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:05
|
|
Wille syntyi tosiaan kuin kultalusikka suussa rikkaaseen
ruhtinaalliseen kotiin.
Lapsuus lienee ollut onnellista äiti Julianan ja isä Willemin vanhimpana poikana. Lasta kasvatettiin luterilaiseen uskoon.
Yksitoistavuotiaana Willemistä tuli syntyperänsä perusteella Oranian prinssi, jonka hallinassa oli valtavat maaomistukset nykyajan Alankomaiden ja Belgian alueilta.
Koska prinssi oli niin pieni, keisari Kaarle V hallitsi noita alueita. Keisarin määräyksestä prinssi lähetettiin Brysseliin oppimaan Maria Habsburgilaisen suojissa.
Tulevana keisarikunnan ruhtinaana Willemille opetettiin nyt katolista uskoa, vieraita kieliä, diplomatiaa ja sotataitoa.
Lapsuus lienee ollut onnellista äiti Julianan ja isä Willemin vanhimpana poikana. Lasta kasvatettiin luterilaiseen uskoon.
Yksitoistavuotiaana Willemistä tuli syntyperänsä perusteella Oranian prinssi, jonka hallinassa oli valtavat maaomistukset nykyajan Alankomaiden ja Belgian alueilta.
Koska prinssi oli niin pieni, keisari Kaarle V hallitsi noita alueita. Keisarin määräyksestä prinssi lähetettiin Brysseliin oppimaan Maria Habsburgilaisen suojissa.
Tulevana keisarikunnan ruhtinaana Willemille opetettiin nyt katolista uskoa, vieraita kieliä, diplomatiaa ja sotataitoa.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:10
|
|
Katoliseen kouluun?
Erona 30-vuotisen sodan ajan taisteleviin katolisiin, jotka olivat opiskelleet jesuiittojen kouluissa ja yliopistoissa, veljeskunta ei vaikuttanut vielä Willemin aikana.
On hyvin mahdollista, että Brysselin aikana katolinen opetus on ollut lempeätä, ja äiti Julianan vaalimat katekismuksen ja Raamatun opetukset saivat elää Willemin sydämessä.
Ei Willemin kasvatuksesta huolehtinut Maria mikään lepsu henkilö ollut, hän on keisarin sisar. Maria Habsburgilaisen (1505-1558) vanhemmat olivat siis Kastiljan Filip ja Joanna "Hullu", joiden traagisesta elämästä on ollut aiemmin puhetta myös nettiruukussa.
Erona 30-vuotisen sodan ajan taisteleviin katolisiin, jotka olivat opiskelleet jesuiittojen kouluissa ja yliopistoissa, veljeskunta ei vaikuttanut vielä Willemin aikana.
On hyvin mahdollista, että Brysselin aikana katolinen opetus on ollut lempeätä, ja äiti Julianan vaalimat katekismuksen ja Raamatun opetukset saivat elää Willemin sydämessä.
Ei Willemin kasvatuksesta huolehtinut Maria mikään lepsu henkilö ollut, hän on keisarin sisar. Maria Habsburgilaisen (1505-1558) vanhemmat olivat siis Kastiljan Filip ja Joanna "Hullu", joiden traagisesta elämästä on ollut aiemmin puhetta myös nettiruukussa.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:17
|
|
Maria on vaikuttava persoonallisuus, jonka uskollisuus ja
luonteen lujuus ovat ihailtavia.
Tämä korkea-arvoinen aatelistyttö naitettiin alle vuoden vanhana vauvana sopimuksella miehelle, jota ei ollut vielä edes syntynyt!
Sovittiin näet, että pikkuinen Maria annettaisiin puolisoksi Böömin ja Unkarin Ladislaus II ja Anne de Foix vanhimmalle pojalle.
Varsinainen "järjestetty avioliitto" jossa sanalla "rakkaus" ei ollut mitään merkitystä.
Kuinkahan siinä tulisi käymään?
Nuoripari vihittiin Budassa 13.1.1522. Maria ja 1506 syntyneen Ludwigin hääpuvut ovat yhä näytteillä Unkarin kansallismuseossa.
Tämä korkea-arvoinen aatelistyttö naitettiin alle vuoden vanhana vauvana sopimuksella miehelle, jota ei ollut vielä edes syntynyt!
Sovittiin näet, että pikkuinen Maria annettaisiin puolisoksi Böömin ja Unkarin Ladislaus II ja Anne de Foix vanhimmalle pojalle.
Varsinainen "järjestetty avioliitto" jossa sanalla "rakkaus" ei ollut mitään merkitystä.
Kuinkahan siinä tulisi käymään?
Nuoripari vihittiin Budassa 13.1.1522. Maria ja 1506 syntyneen Ludwigin hääpuvut ovat yhä näytteillä Unkarin kansallismuseossa.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:23
|
|
Tragedia iski elokuun 29, 1526, kun nuori Ludwig II sai surmansa
Mohácsin taistelussa sulttaani Suleiman Loistavan Unkariin hyökkääviä joukkoja
vastaan. Ottomaanit ottivat suuria alueita Unkarista valtaansa.
Maria oli ollut Böömin ja Unkarin valtiattarena vain neljä vuotta ja 7 kuukautta, kun hänen miehensä kuoli. Heillä ei ollut lapsia, joten Unkarin ja Böömin kruunu annettiin hänen veljelleen Ferdinandille.
Vajaan vuoden ikäinen tyttölapsi naitettiin vielä syntytättömälle pojalle. Millainen liitto siitä siis syntyi?
Maria oli sydänjuuriaan myöten rakastunut. Nuori leski suri miestään koko elämänsä ajan, eikä suostunut uuteen avioliittoon lukuisista tarjouksista huolimatta.
Maria oli ollut Böömin ja Unkarin valtiattarena vain neljä vuotta ja 7 kuukautta, kun hänen miehensä kuoli. Heillä ei ollut lapsia, joten Unkarin ja Böömin kruunu annettiin hänen veljelleen Ferdinandille.
Vajaan vuoden ikäinen tyttölapsi naitettiin vielä syntytättömälle pojalle. Millainen liitto siitä siis syntyi?
Maria oli sydänjuuriaan myöten rakastunut. Nuori leski suri miestään koko elämänsä ajan, eikä suostunut uuteen avioliittoon lukuisista tarjouksista huolimatta.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:30
|
|
1.12.1530 Kaarle V antoi
sisarelleen hallittaviksi Alankomaiden Seitsemäntoista provinssia. Hän
lahjoitti Maria Habsburgilaiselle myös Binchen linnan Brysselin eteläpuolella.
Maria oli Alankomaiden hallitsijattarena kuolemaansa asti 1555. Hän rakasti Bincheä ja rakennutti sen käytännössä uudestaan arkkitehti ja kuvanveistäjä Jacques du Broeucq, Giambolognan mestarin avulla. (Henrik II hävitti Marian asuman linnan 1554)
Maria oli Alankomaiden hallitsijattarena kuolemaansa asti 1555. Hän rakasti Bincheä ja rakennutti sen käytännössä uudestaan arkkitehti ja kuvanveistäjä Jacques du Broeucq, Giambolognan mestarin avulla. (Henrik II hävitti Marian asuman linnan 1554)
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:34
|
|
Kuolinvuoteellaan Maria pyysi, että nuorena kaatuneen
Ludwigin hänelle antama kultainen sydämenmuotoinen riipus sulatettaisiin, ja
kulta jaettaisiin köyhille. Maria Habsbrugilainen kuoli 18.10.1558.
Niin että tällainen kasvattaja nuorella Willemillä oli, tuon ajan maailman mahtavimman keisarin rakas sisar, Alankomaiden valtijatar, taiteen ja arkkitehtuurin ystävä, uskollinen ja vakaa luonne.
Niin että tällainen kasvattaja nuorella Willemillä oli, tuon ajan maailman mahtavimman keisarin rakas sisar, Alankomaiden valtijatar, taiteen ja arkkitehtuurin ystävä, uskollinen ja vakaa luonne.
MikkoL:
Marian muotokuvan hollantilaisessa asussa näet http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/d/da/HabsburgMaria.jpg
Marian muotokuvan hollantilaisessa asussa näet http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/d/da/HabsburgMaria.jpg
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:44
|
|
Prinssi Willem solmi avioliiton kahdeksantoistavuotiaana
nuorukaisena 6.6. 1551.
No, kun keisari ja hänen rakas sisarensa molemmat pitävät kovasti Willemistä, millainen mahtoi olla nuorikon tausta. Toiko hän mitään myötäjäisiä mukanaan?
Maximilian I Egmondin ainoa lapsi, Anna (1533-1558) omasi seuraavat tittelit, jotka kertovat, ettei morsian ihan tyhjin käsin tullut.
Anna Egmond, Buren, Lingen ja Leerdamin herttuatar, IJsselsteinin, Borsselen, Graven, Kranendonkin, Jaarsveldin, Kortgenen, Sint-Maartensdijkin ja Odijkin Rouva.
Nuoren parin toimeentulo oli riittävä. He aloittivat yhteisen taipaleensa "sosiaalisesti turvassa" omistaen yhdessä sukuomaisuutena lähes koko nykyisen Alankomaat ja Belgian.
No, kun keisari ja hänen rakas sisarensa molemmat pitävät kovasti Willemistä, millainen mahtoi olla nuorikon tausta. Toiko hän mitään myötäjäisiä mukanaan?
Maximilian I Egmondin ainoa lapsi, Anna (1533-1558) omasi seuraavat tittelit, jotka kertovat, ettei morsian ihan tyhjin käsin tullut.
Anna Egmond, Buren, Lingen ja Leerdamin herttuatar, IJsselsteinin, Borsselen, Graven, Kranendonkin, Jaarsveldin, Kortgenen, Sint-Maartensdijkin ja Odijkin Rouva.
Nuoren parin toimeentulo oli riittävä. He aloittivat yhteisen taipaleensa "sosiaalisesti turvassa" omistaen yhdessä sukuomaisuutena lähes koko nykyisen Alankomaat ja Belgian.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 12:51
|
|
Keisari Kaarle V antamat suosionosoitukset Willemille
jatkuivat.
Nuoresta aviomiehestä tehtiin heti vihkiäisten jälkeen ratsuväen kapteeni. Nopea yleneminen oli taattu ja vain 22 vuotiaana Willem oli jo Pyhän roomalaisen keisarikunnan erään armeijan komentaja.
Keisari piti huolen siitä, että Willem valittiin Alankomaita hallinneeseen "valtion raatiin" (Raad van State) vuonna 1551.
Samana vuonna kihdin pahoin runtelema keisari luopui vallasta poikansa Filip II hyväksi.
Poikansa kruunajaisissa keisari nojasi suosikkinsa Willemin olkapäähän.
Nuoresta aviomiehestä tehtiin heti vihkiäisten jälkeen ratsuväen kapteeni. Nopea yleneminen oli taattu ja vain 22 vuotiaana Willem oli jo Pyhän roomalaisen keisarikunnan erään armeijan komentaja.
Keisari piti huolen siitä, että Willem valittiin Alankomaita hallinneeseen "valtion raatiin" (Raad van State) vuonna 1551.
Samana vuonna kihdin pahoin runtelema keisari luopui vallasta poikansa Filip II hyväksi.
Poikansa kruunajaisissa keisari nojasi suosikkinsa Willemin olkapäähän.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 13:02
|
|
Niin, Kristus ja Alankomaat, miten nämä nyt kuuluvat muka
yhteen missään vakavassa historian tarkastelussa?
No näin.
Keisarin suosima upporikas nuori Willem on elämänsä huipulla ja edessä pelkkää kunniaa ja gloriaa, elämän mukavuutta ja ruhtinaallista hyvää oloa.
Jeesus katseli häntä, ja Willem meni hiljaiseksi.
Jostain toisesta puusta veistetty rikas nuorukainen olisi kävellyt surullisena pois, Willem jäi paikalleen ja kuunteli, mitä Herralla oli asiaa.
Tämä muutti Alankomaiden historian kulun.
No näin.
Keisarin suosima upporikas nuori Willem on elämänsä huipulla ja edessä pelkkää kunniaa ja gloriaa, elämän mukavuutta ja ruhtinaallista hyvää oloa.
Jeesus katseli häntä, ja Willem meni hiljaiseksi.
Jostain toisesta puusta veistetty rikas nuorukainen olisi kävellyt surullisena pois, Willem jäi paikalleen ja kuunteli, mitä Herralla oli asiaa.
Tämä muutti Alankomaiden historian kulun.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 13:42
|
|
Totta on, että Alankomaiden ruhtinaat kaipasivat enemmän
valtaa omille kansalaisille ja espanjalaisten tiukan otteen heltymistä
hallinnosta.
Mutta ei Jeesus tästä puhunut, siihen kyllä kerittäisiin. Ensin on Taivasten valtakunta, sitten muu.
Willem sai nyt nähdä, kuinka espanjalainen inkvisitio ahdisti verisesti uskonpuhdistuksen vastaanottaneita kristittyjä Alankomaissa.
Luterilaiseksi kastettu mutta katolisen kasvatuksen saanut Willem oli avaramielinen eikä sietänyt kirkon voimatoimia protestantteja vastaan.
Kristuksen evankeliumin asiasta tuli kysymys, joka ajoi Kaarle V pojan, Filipin, ja keisarin suosikin, Willemin törmäyskurssille ja sytytti Alankomaiden itsenäistymiseen johtaneen 80-vuotisen sodan.
Mutta ei Jeesus tästä puhunut, siihen kyllä kerittäisiin. Ensin on Taivasten valtakunta, sitten muu.
Willem sai nyt nähdä, kuinka espanjalainen inkvisitio ahdisti verisesti uskonpuhdistuksen vastaanottaneita kristittyjä Alankomaissa.
Luterilaiseksi kastettu mutta katolisen kasvatuksen saanut Willem oli avaramielinen eikä sietänyt kirkon voimatoimia protestantteja vastaan.
Kristuksen evankeliumin asiasta tuli kysymys, joka ajoi Kaarle V pojan, Filipin, ja keisarin suosikin, Willemin törmäyskurssille ja sytytti Alankomaiden itsenäistymiseen johtaneen 80-vuotisen sodan.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 13:49
|
|
Tämä on tietysti rankka väite,
kansojen vaiheissa on monita tekijöitä tietenkin, joillain asioilla enemmän,
joillain vähemmän painoarvoa.
Olisiko tätä mahdollista tutkia, Willemin motiiveja? Missä määrin hänelle tuli inkvisition uskonpuhdistukseen kohdistama vaino Alankomaissa?
Eräs mahdollisuus on, jos oikein asiaan tahdot syventyä. Hollannin Historian Insituutti on laittanut verkkoon kaikkien luettavaksi Willem I Oranialaisen kaiken tunnetun kirjeenvaihdon.
Sieltä vain oman historiantutkimuksesi kimppuun!
Olisiko tätä mahdollista tutkia, Willemin motiiveja? Missä määrin hänelle tuli inkvisition uskonpuhdistukseen kohdistama vaino Alankomaissa?
Eräs mahdollisuus on, jos oikein asiaan tahdot syventyä. Hollannin Historian Insituutti on laittanut verkkoon kaikkien luettavaksi Willem I Oranialaisen kaiken tunnetun kirjeenvaihdon.
Sieltä vain oman historiantutkimuksesi kimppuun!
MikkoL: http://www.inghist.nl/Onderzoek/Projecten/WVO
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 13:55
|
|
Kristuksen ja Willemin suhteesta voi nyt tehdä itsenäistä
arviota. Tässä arkiston esittelyn alusta:
"Het project wil een zo volledig mogelijk overzicht geven van de bewaard gebleven correspondentie gericht aan of afkomstig van Willem van Oranje (1533-1584), gebaseerd op onderzoek gedaan in bijna 200 archieven en bibliotheken in Nederland, België, Denemarken, Duitsland, Engeland, Frankrijk, Italië, Oostenrijk, Polen, Spanje, Vaticaanstad, Zweden en Zwitserland. De database bevat behalve brieven ook commissies, rekesten, instructies en redevoeringen."
"Het project wil een zo volledig mogelijk overzicht geven van de bewaard gebleven correspondentie gericht aan of afkomstig van Willem van Oranje (1533-1584), gebaseerd op onderzoek gedaan in bijna 200 archieven en bibliotheken in Nederland, België, Denemarken, Duitsland, Engeland, Frankrijk, Italië, Oostenrijk, Polen, Spanje, Vaticaanstad, Zweden en Zwitserland. De database bevat behalve brieven ook commissies, rekesten, instructies en redevoeringen."
Kirjoitus
poistettu / MikkoL
:
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 14:14
|
|
Alkutilanne on seuraava:
Kaarle V kutsuu Willemin Alankomaita hallitsevaan nuevostoon 1555.
Samana vuonna Kaarle V luovuttaa vallan ainoalle avioliitossa syntyneelle pojalleen, Filipille.
Filip II Espanjalainen (1527–1598) oli
Espanjan kuningas 1556-1598
Napolin ja Sisilian kuningas 1554-1598
Englannin hallitsija Maria I puolisona 1554-1558
Seitsemäntoista Provinssin Herrra 1556-1581 (Alankkomaat, Belgia)
Portugalin ja Algarvesin kuningas 1580-1598
Chilen kuningas 1554-1556
Filip II on kuuluisa etenkin kamppailustaan Englannin katolisten puolesta. Taisteluun Elisabet I protestanttista hallintoa vastaan kuuluu tuo Espanjan armadan tuhoutumisen huikea kertomus.
Kaarle V kutsuu Willemin Alankomaita hallitsevaan nuevostoon 1555.
Samana vuonna Kaarle V luovuttaa vallan ainoalle avioliitossa syntyneelle pojalleen, Filipille.
Filip II Espanjalainen (1527–1598) oli
Espanjan kuningas 1556-1598
Napolin ja Sisilian kuningas 1554-1598
Englannin hallitsija Maria I puolisona 1554-1558
Seitsemäntoista Provinssin Herrra 1556-1581 (Alankkomaat, Belgia)
Portugalin ja Algarvesin kuningas 1580-1598
Chilen kuningas 1554-1556
Filip II on kuuluisa etenkin kamppailustaan Englannin katolisten puolesta. Taisteluun Elisabet I protestanttista hallintoa vastaan kuuluu tuo Espanjan armadan tuhoutumisen huikea kertomus.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 14:31
|
|
Toinen tärekä henkilö Alankomaiden itsenäistymisen
alkuasetelmassa on kardinaali Antoine Perrenot de Granvelle (1517-1586).
Habsburgien hovissa korkeaan asemaan, ensin ministeriksi ja sitten kansleriksi, noussutta ranskalaista Granvelleä pidetään eräänä 1500-luvun Euroopan vaikuttavimpana valtiomiehenä.
Kaarle V luotti häneen syvästi ja de Granvelle oli keisarin suosiosta voimakas vaikuttaja etenkin Alankomaiden ja Saksan asioihin.
Vuodesta 1559 alken Antoine de Granvelle oli Maria Parman (1522-1586), Kaarle V avioliiton ulkopuolella saaman tyttären, hallituksen pääministeri Alankomaissa.
Tässä asemassa de Granvelle päästi inkvisition hollantilaisten protestanttien kimppuun tehtävänä tuhota heidät.
Viiden vuoden rajun kamppailun jälkeen tämä mahtimies joutui 1564 Kristuksen asian tähden luopumaan suuresta vallastaan ja poistumaan maasta. de Granvelle jatkoi poliitikon ja diplomaatin uraansa Italiassa aina kuolemaansa asti 1586.
Habsburgien hovissa korkeaan asemaan, ensin ministeriksi ja sitten kansleriksi, noussutta ranskalaista Granvelleä pidetään eräänä 1500-luvun Euroopan vaikuttavimpana valtiomiehenä.
Kaarle V luotti häneen syvästi ja de Granvelle oli keisarin suosiosta voimakas vaikuttaja etenkin Alankomaiden ja Saksan asioihin.
Vuodesta 1559 alken Antoine de Granvelle oli Maria Parman (1522-1586), Kaarle V avioliiton ulkopuolella saaman tyttären, hallituksen pääministeri Alankomaissa.
Tässä asemassa de Granvelle päästi inkvisition hollantilaisten protestanttien kimppuun tehtävänä tuhota heidät.
Viiden vuoden rajun kamppailun jälkeen tämä mahtimies joutui 1564 Kristuksen asian tähden luopumaan suuresta vallastaan ja poistumaan maasta. de Granvelle jatkoi poliitikon ja diplomaatin uraansa Italiassa aina kuolemaansa asti 1586.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 14:47
|
|
Willem olisi voinut valita helpon elämän, pysyä katolisena
ja rikkaana ja hengissä.
Sen sijaan hän jätti kaiken tuon ja lähti rohkeaan kamppailuun Alankomaiden protestanttien puolesta kahta pelottavaa mahtimiesetä, katolista kuningas Filip II ja etevää kardinaali de Granvelleä vastaan, julistettiin henkipatoksi ja murhattiin heinäkuun 10, 1584.
Jeesuksen seuraaminen ei välttämättä ole menestysteologiaa tämän maailman silmissä. Maailmalla on taipumusta katsella asioita melko lyhyestä näkövinkkelistä
Sen sijaan hän jätti kaiken tuon ja lähti rohkeaan kamppailuun Alankomaiden protestanttien puolesta kahta pelottavaa mahtimiesetä, katolista kuningas Filip II ja etevää kardinaali de Granvelleä vastaan, julistettiin henkipatoksi ja murhattiin heinäkuun 10, 1584.
Jeesuksen seuraaminen ei välttämättä ole menestysteologiaa tämän maailman silmissä. Maailmalla on taipumusta katsella asioita melko lyhyestä näkövinkkelistä
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 15:28
|
|
Puolisonsa Anna Egmondin kanssa Willem sai kolme lasta:
Maria (1553-55)
Filip William (1554-1618)
Maria (1555-1616)
Kun kuolema vei pienen Marian, vastasyntynyt tyttö sai saman nimen. Muidenkin lasten kohdalla tapa näyttää jatkuneen.
Annan kuoleman jälkeen 1558 Willem sai rakastajattarensa Eva Elincxin kanssa lapsen, jonka Willem tunnusti omakseen Justinus (1559-1631)
Toisesta vaimosta (vih.1561), Saksin Annasta (1544-1577) kansa sanoi, että hän oli ruma ja äkkipikainen.
Willem kuulemma valitsi hänet saadakseen Saksissa vaikutusvaltaa. He saivat viisi lasta:
Anna (1562)
Anna (1563-88)
Maurice August Filip (1554-66)
Maurice (1567-1626)
Emilia (1569-1629)
Maria (1553-55)
Filip William (1554-1618)
Maria (1555-1616)
Kun kuolema vei pienen Marian, vastasyntynyt tyttö sai saman nimen. Muidenkin lasten kohdalla tapa näyttää jatkuneen.
Annan kuoleman jälkeen 1558 Willem sai rakastajattarensa Eva Elincxin kanssa lapsen, jonka Willem tunnusti omakseen Justinus (1559-1631)
Toisesta vaimosta (vih.1561), Saksin Annasta (1544-1577) kansa sanoi, että hän oli ruma ja äkkipikainen.
Willem kuulemma valitsi hänet saadakseen Saksissa vaikutusvaltaa. He saivat viisi lasta:
Anna (1562)
Anna (1563-88)
Maurice August Filip (1554-66)
Maurice (1567-1626)
Emilia (1569-1629)
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 15:39
|
|
Kolmas vaimo (vih 1575) oli Charlotte Bourbon (1546-82). He
saivat kuusi tytärtä, jotka syntyivät tasatahtia vuoden välein - kunnes äiti
kuoli.
Louise Juliana (1576-1644)
Elisabet (1577-1642)
Katariina Belgica (1578-1648)
Charlotte Flandrian (1579-1640)
Charlotte Brabantina (1580-1631)
Emilia Antwerpiana (1581-1657)
Vanhin tytär sai Willemin äidin nimen, nuoremmilla on Alankomaiden maakuntien ja kaupungin nimi osoituksena kansallistunnon noususta.
Voi olla, että Willem tahtoi epätoivoisesti saada lisää poikalapsia, ja siitä kova tahti. En ollenkaan epäile, että jatkuvat synnytykset verottivat Charlotte äidin terveyttä.
Seitsemän vuotta avioliittoa, kuusi lasta. Charlotte kuoli vain 36 vuoden ikäisenä.
Louise Juliana (1576-1644)
Elisabet (1577-1642)
Katariina Belgica (1578-1648)
Charlotte Flandrian (1579-1640)
Charlotte Brabantina (1580-1631)
Emilia Antwerpiana (1581-1657)
Vanhin tytär sai Willemin äidin nimen, nuoremmilla on Alankomaiden maakuntien ja kaupungin nimi osoituksena kansallistunnon noususta.
Voi olla, että Willem tahtoi epätoivoisesti saada lisää poikalapsia, ja siitä kova tahti. En ollenkaan epäile, että jatkuvat synnytykset verottivat Charlotte äidin terveyttä.
Seitsemän vuotta avioliittoa, kuusi lasta. Charlotte kuoli vain 36 vuoden ikäisenä.
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 15:53
|
|
Neljäs vaimo vihittiin 1583, vain vuosi Charlotten kuoleman
jälkeen.
Louise de Coligny (1555-1620) on kuuluisan hugenottien johtajan, Gaspard de Colignyn, tytär.
Gaspardin murha Pariisissa elokuun 22, 1572, aloitti Pyhän Bartholomeuksen päivän järkyttävän massamurhan ja Ranskan hugenottien veriset vainot.
On todella mielenkiintoista, että Willem otti tämän uskonpuhdistuksen sankarin tyttären puolisokseen.
Willemin ja Louisen kotiin syntyi vihdoinkin poikalapsi, Frederik Henri (1584-1647).
Tästä murhatun Gaspardin tyttären pojasta alkoi historiallisesti merkittävä sukuhaara.
Fredrik on prinssi Willem II (1626-1650) isä ja Englannin ja Skotlannin kuningas William III (1650-1702) isoisä, jonka vaikutus hugenotteja vainonneen Ludwig XIV Ranskaa vastaan oli erittäin tärkeä.
Jumala johtaa asioita merkillisesti
Louise de Coligny (1555-1620) on kuuluisan hugenottien johtajan, Gaspard de Colignyn, tytär.
Gaspardin murha Pariisissa elokuun 22, 1572, aloitti Pyhän Bartholomeuksen päivän järkyttävän massamurhan ja Ranskan hugenottien veriset vainot.
On todella mielenkiintoista, että Willem otti tämän uskonpuhdistuksen sankarin tyttären puolisokseen.
Willemin ja Louisen kotiin syntyi vihdoinkin poikalapsi, Frederik Henri (1584-1647).
Tästä murhatun Gaspardin tyttären pojasta alkoi historiallisesti merkittävä sukuhaara.
Fredrik on prinssi Willem II (1626-1650) isä ja Englannin ja Skotlannin kuningas William III (1650-1702) isoisä, jonka vaikutus hugenotteja vainonneen Ludwig XIV Ranskaa vastaan oli erittäin tärkeä.
Jumala johtaa asioita merkillisesti
Kirjoittanut: MikkoL,
28.08.2007 16:05
|
|
Näin kaukaa tekee mieleni nostaa kunnioittavasti hattua
tälle naiselle, Louise de Colignylle.
Hän syntyi Châtillon-sur-Loingissa 23.9. 1555. Louisen isä oli tuo legendaarinen hugenottien sotilasjohtaja Gaspard de Coligny ja äiti Charlotte de Laval.
17-vuotiaana Louise solmi avioliiton Charles de Telignyn kanssa.
Pariskunta osallistui 12.4.1583 Louisen vanhempien kanssa Pariisin suuriin hääjuhliin, joissa itse Henrik Navarrolainen oli sulhasena.
Juhlat muuttuivat kirkonkellojen kumahdellessa Pärttylin kauhujen yöksi. Sekä Louisen isä Gaspard että puoliso Charles murhattiin.
Willem ei tainnut tarpeeksi kuunnella paljon kärsimystä elämässään kokenutta vaimoaan. Louise näet varoitti häntä vakavasti Balthasar Gérardista ja sanoi, että tämä vaikuttaa vaaralliselta tyypiltä.
Kun Gérard sitten oli ampunut Louisen aviomiehen Willemin, tämä hurskas nainen hoiti myös Charlotte Bourbonin ja Willemin saamia tyttäriä oman poikansa rinnalla.
Hän syntyi Châtillon-sur-Loingissa 23.9. 1555. Louisen isä oli tuo legendaarinen hugenottien sotilasjohtaja Gaspard de Coligny ja äiti Charlotte de Laval.
17-vuotiaana Louise solmi avioliiton Charles de Telignyn kanssa.
Pariskunta osallistui 12.4.1583 Louisen vanhempien kanssa Pariisin suuriin hääjuhliin, joissa itse Henrik Navarrolainen oli sulhasena.
Juhlat muuttuivat kirkonkellojen kumahdellessa Pärttylin kauhujen yöksi. Sekä Louisen isä Gaspard että puoliso Charles murhattiin.
Willem ei tainnut tarpeeksi kuunnella paljon kärsimystä elämässään kokenutta vaimoaan. Louise näet varoitti häntä vakavasti Balthasar Gérardista ja sanoi, että tämä vaikuttaa vaaralliselta tyypiltä.
Kun Gérard sitten oli ampunut Louisen aviomiehen Willemin, tämä hurskas nainen hoiti myös Charlotte Bourbonin ja Willemin saamia tyttäriä oman poikansa rinnalla.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:11
|
|
Alankomaat käsitti Lutherin aikakaudella Burgundin herttuan
luoman alueen, jota kutsuttiin Pyhän roomalaisen keisarikunnan sisällä nimellä
"Seitsemäntoista provinssia"
Alue käsitti nykyisen Alankomaat, Belgian, Luxembourgin ja osia pohjois-Ranskasta ja läntisestä Saksasta.
Alue käsitti nykyisen Alankomaat, Belgian, Luxembourgin ja osia pohjois-Ranskasta ja läntisestä Saksasta.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:12
|
|
Espanjan Habsburgien hallitsemat provinssit olivat ennen
taistelujen alkua
1. Artois
2. Flanders (Lille, Douai, Orchies, Tournai ja Tournaisis)
3. Mechelen
4. Namur
5. Hainaut
6. Zeeland
7. Holland
8. Brabant (Antwerpen, Leuven, Brussel, Nivelles ja Gembloux abbey)
9. Limburg (Dalhem, Valkenburg Herzogenrath)
10. Luxemburg
11. Utrecht
12. Länsi-Frisia
13. Guelders ja Zutphen
14. Groningen
15. Ommelanden
16. Drenthe, Lingen, Wedde ja Westerwolde
17. Overijssel
1. Artois
2. Flanders (Lille, Douai, Orchies, Tournai ja Tournaisis)
3. Mechelen
4. Namur
5. Hainaut
6. Zeeland
7. Holland
8. Brabant (Antwerpen, Leuven, Brussel, Nivelles ja Gembloux abbey)
9. Limburg (Dalhem, Valkenburg Herzogenrath)
10. Luxemburg
11. Utrecht
12. Länsi-Frisia
13. Guelders ja Zutphen
14. Groningen
15. Ommelanden
16. Drenthe, Lingen, Wedde ja Westerwolde
17. Overijssel
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:19
|
|
Kertomuksen pohjavire on katolisen Espanjan rautainen ote
hollantilaisista, joiden sydäntä lähellä oli protestanttien ajama evankeliumin
vapaus ja irtautuminen paavin vallasta.
Espanja käytti kaikkia keinoja eikä kaihtanut inkvisitionkaan tuomista mukaan taisteluun.
Lopputulos oli, että seitsemän provinssia muodosti käytännössä autonomisen alueen, nykyisen Hollannin ytimen, ja eteläiset provinssit jäivät Espanjan haltuun nykyisen pohjois-Ranskan aluetta, Luxembourg ja Belgia.
Vainot jatkuivat etelässä, ja paljon lahjakkainta väestöä pakeni pohjoiseen. Espanja käytti väkivaltaa myös oman maansa juutalaisia vastaan, ja suuret määrät heitä pakeni Alankomaihin.
Lopputulos oli Filip II ja hänen seuraajiensa aikana Hollannin vaurastuminen ja nousu kansainväliseen mahtiasemaan, Espanjan aseman täydellinen romahtaminen Euroopassa.
Mutta Willem ei taistelujen alkaessa tästä lopputuloksesta mitään tiennyt, miten Jumala olisi asiat johdattava ja nöyryyttävä korskeaa Espanjaa.
Espanja käytti kaikkia keinoja eikä kaihtanut inkvisitionkaan tuomista mukaan taisteluun.
Lopputulos oli, että seitsemän provinssia muodosti käytännössä autonomisen alueen, nykyisen Hollannin ytimen, ja eteläiset provinssit jäivät Espanjan haltuun nykyisen pohjois-Ranskan aluetta, Luxembourg ja Belgia.
Vainot jatkuivat etelässä, ja paljon lahjakkainta väestöä pakeni pohjoiseen. Espanja käytti väkivaltaa myös oman maansa juutalaisia vastaan, ja suuret määrät heitä pakeni Alankomaihin.
Lopputulos oli Filip II ja hänen seuraajiensa aikana Hollannin vaurastuminen ja nousu kansainväliseen mahtiasemaan, Espanjan aseman täydellinen romahtaminen Euroopassa.
Mutta Willem ei taistelujen alkaessa tästä lopputuloksesta mitään tiennyt, miten Jumala olisi asiat johdattava ja nöyryyttävä korskeaa Espanjaa.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:43
|
|
Pysähdytään hetkeksi katsomaan lähempää, mistä Alankomaiden
protestanttien vainossa oli kysymys.
Käännän tähän nettiruukkuun kertomuksen kahdesta kristitystä naisesta, jotka Lutherista alkanut uskonpuhdistus oli saanut puolelleen. Alankomaissa vaikutti varhain Saksan uskonpuhdistuksesta alkanut anabaptistien liike, johon nämä kaksi ehkä kuuluvat.
Kertomus on aika pitkä, mutta se on autenttinen kuvaus taistelusta evankeliumista. Lopputulos oli, että naiset poltettiin roviolla vuonna 1544.
Tämä oli tuohon aikaan hereetikoille annettu tuomio, joskin uhreja joskus armahdettiin ja heidät kuristettiin ennen tulen sytyttämistä.
Tässä tapauksessa niin ei tehty.
Käännän tähän nettiruukkuun kertomuksen kahdesta kristitystä naisesta, jotka Lutherista alkanut uskonpuhdistus oli saanut puolelleen. Alankomaissa vaikutti varhain Saksan uskonpuhdistuksesta alkanut anabaptistien liike, johon nämä kaksi ehkä kuuluvat.
Kertomus on aika pitkä, mutta se on autenttinen kuvaus taistelusta evankeliumista. Lopputulos oli, että naiset poltettiin roviolla vuonna 1544.
Tämä oli tuohon aikaan hereetikoille annettu tuomio, joskin uhreja joskus armahdettiin ja heidät kuristettiin ennen tulen sytyttämistä.
Tässä tapauksessa niin ei tehty.
MikkoL:
vanha piirros Marian ja Ursulan polttamisesta http://www.bethelks.edu/mla/holdings/scan/martyrsmirror/mm%20bk2%20p065.jpg
vanha piirros Marian ja Ursulan polttamisesta http://www.bethelks.edu/mla/holdings/scan/martyrsmirror/mm%20bk2%20p065.jpg
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:52
|
|
Maria van Beckum ja hänen veljensä vaimo Ursula A.D. 1544
Vuonna 1544 oli Herran sisar nimeltään Maria van Beckum, jonka oma äiti oli ajanut pois kotoa uskon tähden. Kun tämä tuli tietoon Utrechtin hiippakunnassa ja kerrottiin viranomaiselle (Stadtholder), tämä lähetti erään Goossen van Raesveldtin monien palvelijoiden kanssa vangitsemaan tämän neidon hänen veljensä John van Beckumin luota, mihin hän oli paennut. Hänen oli noustava vuoteesta ja lähdettävä heidän mukaansa. Kun hän näki suuren joukon, joka oli tullut häntä vangitsemaan, hän pyysi veljensä vaimoa Ursulaa tulemaan hänen mukaansa tueksi. Tämä vastasi "Jos John van Beckum suostuu, mintä tulen ja iloitsemme yhdessä Herrassa" Kun Maria pyysi veljeltään näin, tämä suostui ja Ursula lähti hänen mukaansa.
Vuonna 1544 oli Herran sisar nimeltään Maria van Beckum, jonka oma äiti oli ajanut pois kotoa uskon tähden. Kun tämä tuli tietoon Utrechtin hiippakunnassa ja kerrottiin viranomaiselle (Stadtholder), tämä lähetti erään Goossen van Raesveldtin monien palvelijoiden kanssa vangitsemaan tämän neidon hänen veljensä John van Beckumin luota, mihin hän oli paennut. Hänen oli noustava vuoteesta ja lähdettävä heidän mukaansa. Kun hän näki suuren joukon, joka oli tullut häntä vangitsemaan, hän pyysi veljensä vaimoa Ursulaa tulemaan hänen mukaansa tueksi. Tämä vastasi "Jos John van Beckum suostuu, mintä tulen ja iloitsemme yhdessä Herrassa" Kun Maria pyysi veljeltään näin, tämä suostui ja Ursula lähti hänen mukaansa.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 15:58
|
|
Tässä rakkaus on väkevämpi kuin kuolema, kestävämpi kuin hauta KV 8:6. Hänen äitinsä ja sisarensa olivat tulleet Frieslandista tapaamaan häntä, mutta tämä ei estänyt häntä vaan hän lähti ja valitsi kärsimyksen tämän maailman ilon sijasta, ja näin hän lähti sisarensa Marian kanssa. Heidät vietiin Deventerin kaupunkiin. Heidän sokeat johtajansa tulivat heidän luokseen ja koettivat voittaa heidät puolelleen ihmisten keinoin. Mutta he vastasivat "Pidämme kiinni Jumalan Sanasta emmekä piittaa paavin määräyksistä emmekä koko maailman erheistä". Veli Grouwel yritti myös opastaa heitä, mutta ei pystynyt puolustamaan sanojaan Raamatun avulla.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:07
|
|
Koska hän ei kyennyt voittamaan heitä hän sanoi
"paholainen puhuu suunne kautta, lähettäkää heidät liekkeihin"
He iloitsivat, että olivat sen arvoisia että saivat kärsiä Jeesuksen nimen tähden ja auttaa Hänen pikaista paluutaan Apt 5:41.
Heidät vietiin taloon Deldenissä missä heitä monin tavoin koetettiin saada luopumaan, mutta turhaan. Komissario tuli Burgundin hovista ja kehui heille kaikin tavoin paavia ja hänen asioitaan, mutta ei pystynyt vastaamaan Kirjoituksiin, joihin he nojasivat. Hän kysyi sitten oliko heidät kastettu uudelleen. He vastasivat "meidät on kastettu Kristuksen käskyn mukaan ja apostolisen tavan mukaan, sillä on vain yksi oikea kaste ja joka sen saa on Kristuksessa ja elää Pyhän Hengen tahtomaa elämää säilyttäen hyvän omantunnon Ef 4:5, Gal 3:27 1 Piet 3:21.
He iloitsivat, että olivat sen arvoisia että saivat kärsiä Jeesuksen nimen tähden ja auttaa Hänen pikaista paluutaan Apt 5:41.
Heidät vietiin taloon Deldenissä missä heitä monin tavoin koetettiin saada luopumaan, mutta turhaan. Komissario tuli Burgundin hovista ja kehui heille kaikin tavoin paavia ja hänen asioitaan, mutta ei pystynyt vastaamaan Kirjoituksiin, joihin he nojasivat. Hän kysyi sitten oliko heidät kastettu uudelleen. He vastasivat "meidät on kastettu Kristuksen käskyn mukaan ja apostolisen tavan mukaan, sillä on vain yksi oikea kaste ja joka sen saa on Kristuksessa ja elää Pyhän Hengen tahtomaa elämää säilyttäen hyvän omantunnon Ef 4:5, Gal 3:27 1 Piet 3:21.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:10
|
|
än kysyi heiltä myös uskoivatko he että Kristus on kokonaan
läsnä sakramenteissa. Tätä he pitivät sokeana kysymyksenä ja sanoivat
"Jumalasta ei saa tehdä kuvaa tai näköisyyttä, ei taivaasta eikä maasta (2
Ms 20;4) sillä Hän sanoo profeetan kautta "Minä olen Herra eikä minun
rinnallani ole ketään pelastajaa" Jes 43:11. Ehtoollisesta uskomme, että
Kristus jätti sen muistoksi kuolemastaan, leivän ja viinin, ja niin usein kuin
siitä nautimme julistamme Hänen kuolemaansa siihen asti kun Hän tulee" 1
Kor 11:26
MikkoL: Jes 45:11 KR 1933 "Minä, minä olen Herra,
eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä."
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:17
|
|
Kun Maria ja Ursula katsoivat, että paavi kaikkineen oli
heresiaa, heidät tuotiin Deldenin avoimeen oikeuteen marraskuun 13, Pilatuksen
ja Kaifaan lasten eteen, ja heidät tuomittiin kuolemaan, mistä he iloitsivat
ylistäen Jumalaa. Kun heidät vietiin roviota kohti, monet ihmiset näkivät
heidän lujuutensa ja itkivät. Mutta he lauluivat ilosta ja sanoivat "älkää
itkekö sen tähden, mitä meille tapahtuu". Maria sanoi "me emme kärsi
kuten noidat tai rikolliset vaan koska pitäydymme Kristukseen eikä meitä
eroteta Jumalasta. Kääntykää ja saatte ikuisen autuuden"
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:18
|
|
Kun heidän kärsimyksensä aika
tuli lähelle Maria sanoi "Rakas sisar, taivas on meille auki, kärsimme
lyhyen ajan ja saamme olla iankaikkisesti autuaita sulhasemme kanssa" He
antoivat toisilleen rauhan suudelman. Sitten he rukoilivat yhdessä Jumalaa että
Hän antaisi anteeksi heidän tuomareilleen heidän syntinsä, sillä he eivät tienneet
mitä olivat tekemässä ja että kun maailma oli sokeutumassa Jumala antaisi
armonsa heille ja ottaisi heidän sielunsa Hänen ikuiseen valtakuntaansa.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:18
|
|
He ottivat ensin Marian, joka pyysi etteivät viranomaiset
vuodattaisi enää viatonta verta. Sitten hän kiihkeästi rukoili Jumalaa ja
rukoili teloittajiensa puolesta, nousi sitten iloiten ja nousi
sanoinkuvaamattomalla riemulla polttolavalle sanoen "Sinulle, Kristus,
olen antanut itseni, Sinun käsiisi annan henkeni" Teloittaja kirosi, kun
kahleet eivät sopineet mutta hän sanoi "Ystävä, ajattele mitä teet, minun
ruumiini ei ole sen arvoinen että pilkkaisit Kristusta sen tähden, tee parannus
ettet itse palaisi helvetissä" Saarnaaja, Deldenissä ollut opettaja,
käänsi Ursulan poispäin lavasta, mutta hän kääntyi takaisin ja sanoi "Anna
minun katsella sisareni kuolema, sillä minäkin haluan saman kunnian
osakseni".
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:24
|
|
kun Maria oli poltettu he kysyivät Ursulalta haluaisiko hän
luopua. Hän vastasi "En edes kuoleman edessä, en hylkää iankaikkisia
aarteita näin". He sanoivat että hän saisi valita miekan, mutta hän sanoi
"lihani ei ole liian huono poltettavaksi Kristuksen tähden". Eräälle
sukulaisistaan hän sanoi "Sano John van Beckumille hyvää yötä ja kehoita
häntä palvelemaan Jumalaa, jolle minut nyt uhrataan" Kun hän tuli
polttopuiden luo hän löi käsiään yhteen ja sanoi "Isämme, joka olet
taivasissa" Pappi sanoi "niin, siellä sinä kohtaat Hänet". Hän
sanoi "Koska etsin Häntä siellä minun on kuoltava ajallinen kuolema. Jos
tunnustaisin hänet leivässä, eläisin ehkä kaueemmin". Sitten hänen
jalkansa lipsahti puun päällä "putoan" hän sanoi. Tyranni huusi
silloin "pysähtykää, hän tahtoo luopua" mutta hän vastasi "Ei
vaan puu luistaa altani, en pyörry enkä kiellä Jumalan Sanaa vaan pysyn
Kristuksessa". Näin molemmat pysyivät lujina loppuun asti ja sinetöivät Jumalan
Sanan kuolemallaan, suuressa kärsivällisyydessä ja rohkeudella, jättäen meille
hyvän esimerkin.
Kirjoittanut: MikkoL,
29.08.2007 16:32
|
|
Kertomus on hollantilaisen T.J. Van Braght kokoamasta
"Marttyyrien peili" teoksesta 1660 ja kertoo anabaptistien
kärsimyksistä 1524-1660 välisenä aikana. (Löydät koko teoksen Martyr's Mirror
verkosta)
Kertomuksessa on toki nähtävissä van Braghtin sanoja ja painotuksia, mutta taustalla selvästi on historiallisesti luotettava lähde Marian ja Ursulan marttyyrikuolemasta, se on niin täynnä pieniä ja hyvin koskettavia yksityiskohtia.
Naiset poltettiin vuonna 1544 eli varsin varhain uskonpuhdistuksen alkuvaiheessa, vuosia ennenkuin katolisen Espanjan rajuin hyökkäys Alankomaiden protestantteja vastaan käynnistyi.
Kertomuksessa on toki nähtävissä van Braghtin sanoja ja painotuksia, mutta taustalla selvästi on historiallisesti luotettava lähde Marian ja Ursulan marttyyrikuolemasta, se on niin täynnä pieniä ja hyvin koskettavia yksityiskohtia.
Naiset poltettiin vuonna 1544 eli varsin varhain uskonpuhdistuksen alkuvaiheessa, vuosia ennenkuin katolisen Espanjan rajuin hyökkäys Alankomaiden protestantteja vastaan käynnistyi.
Kirjoittanut: viola,
29.08.2007 17:32
|
|
Todella puhuttelevaa tekstiä.
Saakoon Herra vahvistaa Sanallaan kaikkia, jotka joutuvat kokemaan marttyyrikuoleman.
Saakoon Herra vahvistaa Sanallaan kaikkia, jotka joutuvat kokemaan marttyyrikuoleman.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 08:38
|
|
Amen,
olet oikeassa että Kristuksen ruumiin kärsimys jatkuu näinkin hurjana yhä tänään.
Nettiruukussa on ollut puhetta
esimerkiksi Stefanus-lähetyksestä.
Kiinan kirkko kasvaa valtavalla voimalla ja siellä on myös ollut veritodistajia.
etelä-Sudanin Darfurin kristityt ovat tuhansittain tuhon partaalla juuri nyt.
olet oikeassa että Kristuksen ruumiin kärsimys jatkuu näinkin hurjana yhä tänään.
Nettiruukussa on ollut puhetta
esimerkiksi Stefanus-lähetyksestä.
Kiinan kirkko kasvaa valtavalla voimalla ja siellä on myös ollut veritodistajia.
etelä-Sudanin Darfurin kristityt ovat tuhansittain tuhon partaalla juuri nyt.
Kirjoittanut: viola,
30.08.2007 08:57
|
|
Ihmeellistä on tämä kahden maan kansalaisena eläminen. Liha
pelkää ja vapisee, mutta Henki on voimallisempi ja Isä voi vahvistaa lastaan
niin paljon, että polttoroviollakin voi iloiten kuolla Kristuksen tähden.
Kirjoittanut: viola,
30.08.2007 09:06
|
|
Saakoon tuo kertomus kahdesta marttyyristä olla meillekin
siunaukseksi ja rohkaisuksi. Jumalan voima on kaikkea ymmärrystä ylempänä.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 11:27
|
|
Kertomus on tosiaan erittäin voimakas todistus Kristuksesta
synkimpien kauhujen yössä. Millaista keskinäistä rakkautta he osoittavakaan!
Tämä tapahtui keisari Kaarle V hallinnon aikana. Hän oli itse syntynyt Alankomaissa, Ghentin kaupungissa, ja puhui sujuvasti hollantia ranskan ja saksan lisäksi. Hän kasvoi Hollannissa ja oppi tuntemaan ja rakastamaan sen kansaa ja tapoja.
Hänen etsikkoaikansa tavallaan oli Wormsin valtiopäivät, jossa Luther puhui Raamatun arvovallasta. Vaikka Kaarle V ei omaksunut uskonpuhdistuksen asiaa vaan pysyi uskollisena katoliselle kirkolle (paavit vapisivat hänen edessään) hän ei koskaan ryhtynyt ratkaisutaisteluun evankeliumin sanomaa vastaan.
Hänen poikansa, Filip II, syntyi ja kasvoi sen sijaan tulisessa Espanjassa eikä tuntenut hollantilaisia. Hän ryhtyi määrätietoisiin toimiin uskonpuhdistuksen tuhoamiseksi Alankomaissa, ja vainot yltyivät suorastaan karmeiksi.
Tämä tapahtui keisari Kaarle V hallinnon aikana. Hän oli itse syntynyt Alankomaissa, Ghentin kaupungissa, ja puhui sujuvasti hollantia ranskan ja saksan lisäksi. Hän kasvoi Hollannissa ja oppi tuntemaan ja rakastamaan sen kansaa ja tapoja.
Hänen etsikkoaikansa tavallaan oli Wormsin valtiopäivät, jossa Luther puhui Raamatun arvovallasta. Vaikka Kaarle V ei omaksunut uskonpuhdistuksen asiaa vaan pysyi uskollisena katoliselle kirkolle (paavit vapisivat hänen edessään) hän ei koskaan ryhtynyt ratkaisutaisteluun evankeliumin sanomaa vastaan.
Hänen poikansa, Filip II, syntyi ja kasvoi sen sijaan tulisessa Espanjassa eikä tuntenut hollantilaisia. Hän ryhtyi määrätietoisiin toimiin uskonpuhdistuksen tuhoamiseksi Alankomaissa, ja vainot yltyivät suorastaan karmeiksi.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:13
|
|
Erityisesti Zwinglin ja Jean Calvinin opetus sai jalansijaa
Alankomaissa anabaptistien ohella.
En tiedä, miksi nämä Lutherin ympärillä liikkeelle lähteneet Raamatun arvovaltaa korostaneet suunnat menestyivät ranskalaisella ja hollantilaisella kielialueella paremmin kuin Martti Lutherin saksalainen opetus.
Alankomaiden kristittyjen uutteruus, siisteys, säästäväisyys ja yksinkertainen elämäntapa saivat kalvinistiset yhteisöt kukoistamaan. Ne olivat melkoisessa ristiriidassa rikkaan ja korskean renesanssiajan espanjalaisen katolisuuden kanssa.
En tiedä, miksi nämä Lutherin ympärillä liikkeelle lähteneet Raamatun arvovaltaa korostaneet suunnat menestyivät ranskalaisella ja hollantilaisella kielialueella paremmin kuin Martti Lutherin saksalainen opetus.
Alankomaiden kristittyjen uutteruus, siisteys, säästäväisyys ja yksinkertainen elämäntapa saivat kalvinistiset yhteisöt kukoistamaan. Ne olivat melkoisessa ristiriidassa rikkaan ja korskean renesanssiajan espanjalaisen katolisuuden kanssa.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:26
|
|
Vuonna 1555 Filip II nousi isänsä Kaarle V sijasta myös
Alankomaiden hallitsijaksi.
Vahvistaakseen asemaansa, hän asetti aiemmin jo mainitun, 1500-luvun etevimpiin luetun polittikon, Antoine Perrenot de Granvellen, Alankomaiden pääministeriksi.
Vuonna 1559 kuningas lähti Alankomaista Espanjaan ja määräsi kuvernööriksi Parman herttuatar Margaretan (1522-86). Kertonee jotain tuosta ajasta, että hänen aviomiehensä oli paavi Paavali III:n pojanpoika.
Granvellen kiristämä hallinto, espanjalaisten asettaminen keskeisiin tehtäviin paikallisten aatelisten sijasta, kasvava verotaakka ja erityisesti protestanttien julma vaino saivat väestön levottomaksi.
Vahvistaakseen asemaansa, hän asetti aiemmin jo mainitun, 1500-luvun etevimpiin luetun polittikon, Antoine Perrenot de Granvellen, Alankomaiden pääministeriksi.
Vuonna 1559 kuningas lähti Alankomaista Espanjaan ja määräsi kuvernööriksi Parman herttuatar Margaretan (1522-86). Kertonee jotain tuosta ajasta, että hänen aviomiehensä oli paavi Paavali III:n pojanpoika.
Granvellen kiristämä hallinto, espanjalaisten asettaminen keskeisiin tehtäviin paikallisten aatelisten sijasta, kasvava verotaakka ja erityisesti protestanttien julma vaino saivat väestön levottomaksi.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:33
|
|
Kansan viha espanjalaisia kohtaan alkoi kärjistyä sitä
enemmän, mitä ankarammaksi uskonpuhdistuksen vainoaminen oli käynyt pelätyn
inkvisition johdolla.
Hereetikkojen roviot eivät hillinneet uskonpuhdistusta, päin vastoin, katolisuuden vastainen ilmapiiri vain syveni Alankomaissa.
1566 allekirjoitti 400 aatelista vetoomuksen Margaretalle, että protestanttien vaino lopetettaisiin ja asiaa koetettaisiin hoitaa muilla tavoin. Vetoomukselle vain naurettiin.
Elokuun alussa 1566 kiivastunut kansanjoukko hyökkäsi Hondschooten kirkkoon Flandersissa ja rikkoivat sieltä pyhimysten kuvat ja patsaat, joita kalvinistit pitivät epäjumalan palveluksena (aiheesta on ollut puhetta nettiruukussakin).
Hereetikkojen roviot eivät hillinneet uskonpuhdistusta, päin vastoin, katolisuuden vastainen ilmapiiri vain syveni Alankomaissa.
1566 allekirjoitti 400 aatelista vetoomuksen Margaretalle, että protestanttien vaino lopetettaisiin ja asiaa koetettaisiin hoitaa muilla tavoin. Vetoomukselle vain naurettiin.
Elokuun alussa 1566 kiivastunut kansanjoukko hyökkäsi Hondschooten kirkkoon Flandersissa ja rikkoivat sieltä pyhimysten kuvat ja patsaat, joita kalvinistit pitivät epäjumalan palveluksena (aiheesta on ollut puhetta nettiruukussakin).
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:39
|
|
Ikonoklastinen mellakointi levisi tästä kipinästä nopeasti
koko Alankomaihin. Satoja kirkkoja rikottiin ja tuhansia pyhäinkuvia,
lasi-ikkunoita, veistoksia ja maalauksia tuhottiin.
Margaret ei kyennyt tilannetta hoitamaan ja tämän viisaan naisen sijalle Filip II asetti Alankomaiden kuvernööriksi rohkean espanjalaisen sotilaan, Alban herttuan, jonka komea nimi on Don Fernando Álvarez de Toledo y Pimentel (1507-82).
Kuningas antoi hänen ensisijaiseksi tehtäväkseen Alankomaiden uskonnollisen mellakoinnin lopettaminen. Minkäänlainen kompromissi tai neuvottelu ei tullut kyseeseen, nyt taisteltiin oikean uskon puolesta.
Alba marssi Brusseliin mukanaan 10,000 sotilasta kenenkään tekemättä heille vastarintaa.
Margaret ei kyennyt tilannetta hoitamaan ja tämän viisaan naisen sijalle Filip II asetti Alankomaiden kuvernööriksi rohkean espanjalaisen sotilaan, Alban herttuan, jonka komea nimi on Don Fernando Álvarez de Toledo y Pimentel (1507-82).
Kuningas antoi hänen ensisijaiseksi tehtäväkseen Alankomaiden uskonnollisen mellakoinnin lopettaminen. Minkäänlainen kompromissi tai neuvottelu ei tullut kyseeseen, nyt taisteltiin oikean uskon puolesta.
Alba marssi Brusseliin mukanaan 10,000 sotilasta kenenkään tekemättä heille vastarintaa.
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:44
|
|
Alba halusi kukistaa mellakoinnin voimaa käyttäen ja näyttää
kuka on herra ja päällepäsmäri ja puolustaa henkeen ja vereen paavin kirkkoa.
Ehkä tuo olisi jossain muualla onnistunut. Mutta espanjalaiset, sen enempää Alba kuin kuningas Filip II itse, eivät ymmärtäneet hollantilaista kansanluonnetta.
Brusseliin perustettiin "mellakka oikeus", Raad van Beroerten, johon tuotiin tuomittaviksi ikonoklastisiin tekoihin syyllistyneitä ja kuninkaan vastustajia.
Yli tuhat ihmistä teloitettiin tämän "oikeuden" tuomioiden perusteella seuraavan vuoden aikana. Etenkin kuninkaalle uskollisten korkea-arvoisten Egmontin ja Hornen herttuoiden teloittaminen herätti inhoa ja pelkkoa kautta maan.
Ehkä tuo olisi jossain muualla onnistunut. Mutta espanjalaiset, sen enempää Alba kuin kuningas Filip II itse, eivät ymmärtäneet hollantilaista kansanluonnetta.
Brusseliin perustettiin "mellakka oikeus", Raad van Beroerten, johon tuotiin tuomittaviksi ikonoklastisiin tekoihin syyllistyneitä ja kuninkaan vastustajia.
Yli tuhat ihmistä teloitettiin tämän "oikeuden" tuomioiden perusteella seuraavan vuoden aikana. Etenkin kuninkaalle uskollisten korkea-arvoisten Egmontin ja Hornen herttuoiden teloittaminen herätti inhoa ja pelkkoa kautta maan.
 |
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:51
|
|
Alankomaiden hallituksen korkea-arvoisten jäsenten
vangitseminen ja teloittaminen oli järjetön teko.
Willem Oranialainen välttyi kohtalolta, koska hän oli Alban lähestyessä paennut turvaan (ruman ja ilkeän) toisen vaimonsa, Saksin Annan perintömaille.
Alba antoi määräyksen, jolla Willemin kaikki maaomaisuus otettiin kuninkaan haltuun, ja hänestä tehtiin henkipatto. Kuten muistamme, tuota maata Willemillä oli valtavasti.
Paha virhe ylimielisen ja julman Alban puolelta.
Willem Oranialainen välttyi kohtalolta, koska hän oli Alban lähestyessä paennut turvaan (ruman ja ilkeän) toisen vaimonsa, Saksin Annan perintömaille.
Alba antoi määräyksen, jolla Willemin kaikki maaomaisuus otettiin kuninkaan haltuun, ja hänestä tehtiin henkipatto. Kuten muistamme, tuota maata Willemillä oli valtavasti.
Paha virhe ylimielisen ja julman Alban puolelta.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 12:57
|
|
Willem palasi 1568.
Hän ei tullut yksin vaan armeijan kanssa, jota Albaa ja espanjalaisia vihaavat Alankomaalaiset kaikin tavoin tukivat. Vainotusta Willemistä oli tullut kansallissankari.
Keisari Kaarle V sydämellisesti luottamalle Willemille nousu tämän poikaa vastaan ei tullut kysymykseen. Kuningas Filip II ei ollut nostanut sormeaan Willemin puolesta Alban ryöstäessä hänen omaisuutensa.
Mutta Willem antoi kuninkaan tietää, että hänen tarkoituksensa oli karkoittaa kansan vihaama käskynhaltija. Tämä tulisi auttamaan kuningasta itseään hallitsemaan Alankomaita.
Tämä oli Willemille henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia, ja se on jäänyt elämään Hollannin kansallislaulun, Wilhelmuksen, ensimmäiseen säkeistöön
"olen aina kunnioittanut Espanjan kuningasta"
den koning van Hispanje heb ik altijd geëerd
Hän ei tullut yksin vaan armeijan kanssa, jota Albaa ja espanjalaisia vihaavat Alankomaalaiset kaikin tavoin tukivat. Vainotusta Willemistä oli tullut kansallissankari.
Keisari Kaarle V sydämellisesti luottamalle Willemille nousu tämän poikaa vastaan ei tullut kysymykseen. Kuningas Filip II ei ollut nostanut sormeaan Willemin puolesta Alban ryöstäessä hänen omaisuutensa.
Mutta Willem antoi kuninkaan tietää, että hänen tarkoituksensa oli karkoittaa kansan vihaama käskynhaltija. Tämä tulisi auttamaan kuningasta itseään hallitsemaan Alankomaita.
Tämä oli Willemille henkilökohtaisesti erittäin tärkeä asia, ja se on jäänyt elämään Hollannin kansallislaulun, Wilhelmuksen, ensimmäiseen säkeistöön
"olen aina kunnioittanut Espanjan kuningasta"
den koning van Hispanje heb ik altijd geëerd
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:10
|
|
Kansansuosio oli vankka, mutta se ei paljon auttanut tosi
tilanteessa.
Willemiä vastassa olivat Alban kouliintuneet, rohkeat ja kautta Euroopan pelätyt espanjalaiset terciot, tuon ajan sodankäynnin lähes voittamattomat joukot pitkine peitsineen.
Heiligerleen taistelu Groningenissa 23.5. 1568 on Alankomaiden itsenäisyyssodan virallinen alku. Jälkipolvet antoivat sille nimen 80-vuotinen sota, koska kahinointi päättyi vasta 1648 Westfalenin rauhaan.
Willemin nuoremmat veljet johtivat taistelua. Louis (1538-74) komensi 3,900 jalkamiestä ja Adolf (1540- 23.5.1568) 200 ratsumiestä.
Katolisia johti Jean de Ligne (1528 - 23.5.1568. Hänellä oli 3,200 jalkamiestä ja vain 20 ratsumiestä.
Willemiä vastassa olivat Alban kouliintuneet, rohkeat ja kautta Euroopan pelätyt espanjalaiset terciot, tuon ajan sodankäynnin lähes voittamattomat joukot pitkine peitsineen.
Heiligerleen taistelu Groningenissa 23.5. 1568 on Alankomaiden itsenäisyyssodan virallinen alku. Jälkipolvet antoivat sille nimen 80-vuotinen sota, koska kahinointi päättyi vasta 1648 Westfalenin rauhaan.
Willemin nuoremmat veljet johtivat taistelua. Louis (1538-74) komensi 3,900 jalkamiestä ja Adolf (1540- 23.5.1568) 200 ratsumiestä.
Katolisia johti Jean de Ligne (1528 - 23.5.1568. Hänellä oli 3,200 jalkamiestä ja vain 20 ratsumiestä.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:15
|
|
Ensimmäistä kertaa Alankomaiden joukot löivät nyt
espanjalaiset, joista kaatui lähes 2000 miestä. Armeijan komentaja de Ligne
kaatui.
Alankomaalaisista kaatui Helligerleen luostarin luona käydyissä taisteluissa tuona päivänä vain 50 miestä. Mutta traagisesti näiden harvojen surmansa saaneiden joukossa oli myös Willemin veli Adolf.
Hollannin kansallislaulu, Wilhelmus, kertoo tästä taistelusta neljännessä säkeessä
"Graef Adolff is ghebleven, In Vriesland in den slaech"
Kreivi Adolff jäi jälkeen, Frieslandissa, taistelussa
Alankomaalaisista kaatui Helligerleen luostarin luona käydyissä taisteluissa tuona päivänä vain 50 miestä. Mutta traagisesti näiden harvojen surmansa saaneiden joukossa oli myös Willemin veli Adolf.
Hollannin kansallislaulu, Wilhelmus, kertoo tästä taistelusta neljännessä säkeessä
"Graef Adolff is ghebleven, In Vriesland in den slaech"
Kreivi Adolff jäi jälkeen, Frieslandissa, taistelussa
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:21
|
|
Taistelun voittaminen ei ole sama kuin sodan voittaminen.
Kuten sanottu, kamppailua Espanjan kuningasta vastaan kesti kahdeksankymmentä vuotta.
Pyhän roomalaisen keisarikunnan taistelu idässä turkkilaisia eli ottomaaneja vastaan sitoi paljon voimia.
Lepanton loistavan voiton jälkeen 1571, espanjalaiset pystyivät tuomaan lisää voimia Alankomaihin, ja Willem Oranialaisen johtama kansannousu joutui suuriin vaikeuksiin.
Alba taisi olla Jumalan sokaisema. Hän keksi 1572 ehdottaa uutta "kymmenyspennin" veroa, josta alankomaalaiset suuttuivat, niin kansalliset katoliset kuin protestantit.
Tällä kertaa tuuli kääntyi yllättäen meren suunnalta suurten patojen Alankomaissa. Käännös oli suorastaan ratkaiseva, ja vaikka kamppailu yhä jatkui, maan itsenäisyys oli käytännössä voitettu.
Kuten sanottu, kamppailua Espanjan kuningasta vastaan kesti kahdeksankymmentä vuotta.
Pyhän roomalaisen keisarikunnan taistelu idässä turkkilaisia eli ottomaaneja vastaan sitoi paljon voimia.
Lepanton loistavan voiton jälkeen 1571, espanjalaiset pystyivät tuomaan lisää voimia Alankomaihin, ja Willem Oranialaisen johtama kansannousu joutui suuriin vaikeuksiin.
Alba taisi olla Jumalan sokaisema. Hän keksi 1572 ehdottaa uutta "kymmenyspennin" veroa, josta alankomaalaiset suuttuivat, niin kansalliset katoliset kuin protestantit.
Tällä kertaa tuuli kääntyi yllättäen meren suunnalta suurten patojen Alankomaissa. Käännös oli suorastaan ratkaiseva, ja vaikka kamppailu yhä jatkui, maan itsenäisyys oli käytännössä voitettu.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:28
|
|
Meren kanssa kovin tutut alankomaalaiset olivat itsekin eteviä
laivanrakentajia. Mutta Kanaalissa kulki monenlaista venhettä, niiden joukossa
hurjia merirosvoja.
Espanjan laivojen uhkaama Willem kääntyi näiden merirosvojen puoleen ja antoi 1569 virallisen aseman heistä hurjimmalle, Lumeyn Herralle, kapteeni William II de la Marck (1542–1578).
Kauppalaivoja ja rannikkojen kyliä ja kaupunkeja ryöstelleet merirosvot muodostivat nyt Alankomaiden kapinallisten "laivaston".
Englannin Elisabet I kielsi heiltä yllättäen turvapaikan Thames joella, ja rosvot päättivät yrittää ottaa espanjalaisten sataman Briellessä. Yllätys onnistui 1.4.1572, vastoin kaikkia odotuksia, ja he valtasivat saman tien myös Flushingin ja sen sataman.
Espanjan laivojen uhkaama Willem kääntyi näiden merirosvojen puoleen ja antoi 1569 virallisen aseman heistä hurjimmalle, Lumeyn Herralle, kapteeni William II de la Marck (1542–1578).
Kauppalaivoja ja rannikkojen kyliä ja kaupunkeja ryöstelleet merirosvot muodostivat nyt Alankomaiden kapinallisten "laivaston".
Englannin Elisabet I kielsi heiltä yllättäen turvapaikan Thames joella, ja rosvot päättivät yrittää ottaa espanjalaisten sataman Briellessä. Yllätys onnistui 1.4.1572, vastoin kaikkia odotuksia, ja he valtasivat saman tien myös Flushingin ja sen sataman.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:37
|
|
Vuonna 1573 "Merten kerjäläisten" (Geuzen) laivat
löivät vielä Zuiderseen satamassa Horneessa espanjalaiset alukset.
Alankomaiden kapina sai näistä voitoista tuulta purjeisiinsa, ja kaupunki toisensa jälkeen otettiin nyt Alban käsistä.
Merirosvojen päällikkö William II de la Marck ei tyytynyt vain näihin voittoihin, vaan hurja mies kun oli, alkoi omia itselleen Alankomaiden hallitsijan asemaa.
Willem Oranialainen karkoitti hänet Alankomaista 1576 ja 1578 hän kuoli Mont-Saint-Martin linnassa, varmaan myrkytettynä.
Raju merirosvo Lumey murhasi esimerkiksi 9.6. 1572 katolisia munkkeja ja pappejat, jotka myöhemmin julistettiin "pyhiksi Gorcumin marttyyreiksi" (1867)
Alankomaiden kapina sai näistä voitoista tuulta purjeisiinsa, ja kaupunki toisensa jälkeen otettiin nyt Alban käsistä.
Merirosvojen päällikkö William II de la Marck ei tyytynyt vain näihin voittoihin, vaan hurja mies kun oli, alkoi omia itselleen Alankomaiden hallitsijan asemaa.
Willem Oranialainen karkoitti hänet Alankomaista 1576 ja 1578 hän kuoli Mont-Saint-Martin linnassa, varmaan myrkytettynä.
Raju merirosvo Lumey murhasi esimerkiksi 9.6. 1572 katolisia munkkeja ja pappejat, jotka myöhemmin julistettiin "pyhiksi Gorcumin marttyyreiksi" (1867)
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:46
|
|
Taivas oli kuningas Filip II vastaan, siitä ei ole
epäilystä.
Elisabet I oli 1568 takavarikoinut Englannin satamiin tulleista laivoista 4.000 floriinia, joilla Espanja aikoi maksaa palkkaa sotureilleen Alankomaissa. 1575 koko Espanja meni vararikkoon - huolimatta Amerikan kulta-aarteista.
Espanjalaiset palkkasoturit kyllästyivät jatkuviin taisteluihin alankomaalaisia vastaan ilman luvattua palkkaa. He päättivät ansaita omat tulonsa itse ja hyökkäsivät Hollannin tärkeimmän kaupungin, Antwerpenin kimppuun 4.11.1575.
Voit kuvitella, millaiselta on näyttänyt kun espanjalainen koulutettu tercio käy siviilikaupungin ryöstöön.
Tuona yhtenä päivänä kuoli Antwerpenissä ainakin 8,000 ihmistä.
Sotilaat ehkä saivat ryöstösaalista, mutta kuninkaan maine oli entistä huonompi ja espanjalaisten vastainen viha leiskui nyt koko maassa valtoimenaan.
Elisabet I oli 1568 takavarikoinut Englannin satamiin tulleista laivoista 4.000 floriinia, joilla Espanja aikoi maksaa palkkaa sotureilleen Alankomaissa. 1575 koko Espanja meni vararikkoon - huolimatta Amerikan kulta-aarteista.
Espanjalaiset palkkasoturit kyllästyivät jatkuviin taisteluihin alankomaalaisia vastaan ilman luvattua palkkaa. He päättivät ansaita omat tulonsa itse ja hyökkäsivät Hollannin tärkeimmän kaupungin, Antwerpenin kimppuun 4.11.1575.
Voit kuvitella, millaiselta on näyttänyt kun espanjalainen koulutettu tercio käy siviilikaupungin ryöstöön.
Tuona yhtenä päivänä kuoli Antwerpenissä ainakin 8,000 ihmistä.
Sotilaat ehkä saivat ryöstösaalista, mutta kuninkaan maine oli entistä huonompi ja espanjalaisten vastainen viha leiskui nyt koko maassa valtoimenaan.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 13:55
|
|
Taistelu lainehti, espanjalaiset saivat Amerikoista taas
kultaa ja varustivat uuden armeijan kukistamaan kapinallisia, turhaan.
Itsenäistyvät alankomaalaiset tarjosivat jo kuninkuutta Elisabet I, joka ei halunnut suututtaa Filip II enempää ja kieltäytyi. Anjoun prinssi yritti, mutta ei saanut lainkaan kansan suosiota.
Osa Alankomaiden katolisista muodosti 1579 Arresin unionin, joka asettui Espanjan kuninkaan puolelle.
Willem I Oranialainen kokosi sitä vastaan provinssien johtajat Utrechtiin 29.tammikuuta 1579 ja näin muodostettiin seitsemän provinssin liitto, joka käsittää nykyisen Hollannin sydänalueet.
Holland, Zeeland, Utrecht, Bruges, Ghent, Brussels ja Antwerpen
Itsenäistyvät alankomaalaiset tarjosivat jo kuninkuutta Elisabet I, joka ei halunnut suututtaa Filip II enempää ja kieltäytyi. Anjoun prinssi yritti, mutta ei saanut lainkaan kansan suosiota.
Osa Alankomaiden katolisista muodosti 1579 Arresin unionin, joka asettui Espanjan kuninkaan puolelle.
Willem I Oranialainen kokosi sitä vastaan provinssien johtajat Utrechtiin 29.tammikuuta 1579 ja näin muodostettiin seitsemän provinssin liitto, joka käsittää nykyisen Hollannin sydänalueet.
Holland, Zeeland, Utrecht, Bruges, Ghent, Brussels ja Antwerpen
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:02
|
|
Vaikka kamppailu edelleen jatkui, Arresin ja Utrechtin
unionit käytännössä muodostivat alueet, jotka Westfalenissa vahvistettiin.
Lähinnä uskon mukaan pohjoiset kalvinistiset provinssit muodostavat Hollannin, ja eteläiset katoliset provinssit Belgian ja Luxembourgin. Osa eteläisistä alueista on sittemmin liitetty Ranskaan.
Willemin elämäntyö oli tehty. Hän oli luopunut kaikesta lähtiessään katolisen kirkon suojista taisteluun uskonpuhdistuksen puolesta.
Jeesus Kristus ei ole kiittämätön.
Lähinnä uskon mukaan pohjoiset kalvinistiset provinssit muodostavat Hollannin, ja eteläiset katoliset provinssit Belgian ja Luxembourgin. Osa eteläisistä alueista on sittemmin liitetty Ranskaan.
Willemin elämäntyö oli tehty. Hän oli luopunut kaikesta lähtiessään katolisen kirkon suojista taisteluun uskonpuhdistuksen puolesta.
Jeesus Kristus ei ole kiittämätön.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:04
|
|
Willem on saanut kaiken, mitä ihminen voi pyytää.
Hänen jälkeläisensä hallitsevat yhä vaurasta Hollantia, jossa uskonnonvapaus on tänään maailman huippua.
Häntä kunnioitetaan arvonimellä Vader des Vaderlands, Isänmaan Isä.
Kun hollantilaiset urheilijat voittavat kisoissa, oranssi-valko-sininen lippu vedetään salkoon ja orkesteri soittaa Wilhelmus kansallis hymnin, joka kertoo yhdestä miehestä, Willem I Oranialaisesta.
Tosin he soittavat vain ensimmäisen säkeistön. Koko Wilhelmus kestäisi näet 15 minuuttia.
Hänen jälkeläisensä hallitsevat yhä vaurasta Hollantia, jossa uskonnonvapaus on tänään maailman huippua.
Häntä kunnioitetaan arvonimellä Vader des Vaderlands, Isänmaan Isä.
Kun hollantilaiset urheilijat voittavat kisoissa, oranssi-valko-sininen lippu vedetään salkoon ja orkesteri soittaa Wilhelmus kansallis hymnin, joka kertoo yhdestä miehestä, Willem I Oranialaisesta.
Tosin he soittavat vain ensimmäisen säkeistön. Koko Wilhelmus kestäisi näet 15 minuuttia.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:08
|
|
Alankomaiden hovietiketin
mukaan Wilhelmusta ei saa esittää, ellei paikalla ole joku kuningashuoneen
jäsen eli Willemin jälkeläinen.
Ja niin kuulemme yhä tänään tämän Alankomaiden historian ja protestanttisen kirkon vaiheiden kannalta niin tärkeän miehen omimman äänen (säk 1 ja 6)
Wilhelmus van Nassauwe
ben ik, van Duitsen bloed,
den vaderland getrouwe
blijf ik tot in den dood.
Een Prinse van Oranje
ben ik, vrij onverveerd,
den Koning van Hispanje
heb ik altijd geëerd.
Mijn schild ende betrouwen
zijt Gij, o God mijn Heer,
op U zo wil ik bouwen,
Verlaat mij nimmermeer.
Dat ik doch vroom mag blijven,
uw dienaar t'aller stond,
de tirannie verdrijven
die mij mijn hart doorwondt.
Ja niin kuulemme yhä tänään tämän Alankomaiden historian ja protestanttisen kirkon vaiheiden kannalta niin tärkeän miehen omimman äänen (säk 1 ja 6)
Wilhelmus van Nassauwe
ben ik, van Duitsen bloed,
den vaderland getrouwe
blijf ik tot in den dood.
Een Prinse van Oranje
ben ik, vrij onverveerd,
den Koning van Hispanje
heb ik altijd geëerd.
Mijn schild ende betrouwen
zijt Gij, o God mijn Heer,
op U zo wil ik bouwen,
Verlaat mij nimmermeer.
Dat ik doch vroom mag blijven,
uw dienaar t'aller stond,
de tirannie verdrijven
die mij mijn hart doorwondt.
|
Kirjoittanut: MikkoL,
30.08.2007 14:09
|
|
Wilhelm nassaulainen
olen minä, ja saksalaista sukua,
isänmaalleni uskollisen pysyn
aina kuolemaani asti.
Olen Oranian prinssi
vapaa ja peloton,
Espanjan kuningasta
olen aina kunnioittanut.
Minun kilpeni ja suojani
olet sinä, Herra, Jumalani.
Sinun edessäsi haluan nöyrtyä,
älä hylkää minua koskaan.
Niin että pysyisin hurskaana
ja palvelisin sinua aina,
ja karkottaisin tyrannian,
joka haavoittaa sydäntäni.
olen minä, ja saksalaista sukua,
isänmaalleni uskollisen pysyn
aina kuolemaani asti.
Olen Oranian prinssi
vapaa ja peloton,
Espanjan kuningasta
olen aina kunnioittanut.
Minun kilpeni ja suojani
olet sinä, Herra, Jumalani.
Sinun edessäsi haluan nöyrtyä,
älä hylkää minua koskaan.
Niin että pysyisin hurskaana
ja palvelisin sinua aina,
ja karkottaisin tyrannian,
joka haavoittaa sydäntäni.
MikkoL:
suorasanainen suomennos otettu wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelmus_van_Nassouwe
suorasanainen suomennos otettu wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelmus_van_Nassouwe
No comments:
Post a Comment